”Toisaalta olen nähnyt, miten murheellisiin tilanteisiin jou-
dutaan, kun ilmapiiri huononee. Tiedän, että hyvä työilmapiiri
auttaa organisaatiota, työryhmää ja työntekijää selviytymään
kovistakin ajoista – niin suuri motivoiva voima hyvällä ilmapii-
rillä on.”
Olennaista on, että esimies miettii, ovatko hänen alaise nsa
emotionaalisesti sitoutuneita tiimiin.
”Tämä on se kaikkein tärkein mittari ja sen selvittämiseen
riittää yksi kysymys: haluatko sinä työskennellä minulle?”
Johtajat esiin
Aro uskoo, että Työilmapiiri kuntoon on ehdottomasti hänen
tärkein kirjansa. Edelliset kolme kirjaa ovat käsitelleet paitsi
työilmapiiriä ja työhyvinvointia myös esimerkiksi työuupumusta
ja muutosjohtamista. ”Työilmapiiri on ylivoimaisen tärkeä,
kiehtova ja valitettavasti samalla usein liian vähälle huomiolle
jäävä aihepiiri”, hän pohtii.
Kirja ottaa kantaa myös mm. arvokompromisseihin, valtail-
miöihin, puhumiseen ja puhumattomuuteen ja ilmapiiriongel-
mien hoitoon. Neljä toimitusjohtajahaastattelua tuo lisää konk-
retiaa aiheeseen. Aron mukaan johtaminen on asia, joka vai-
kuttaa valtavan moneen juttuun – hyvässä ja pahassa.
”Johtamista kyllä arvostetaan Suomessa, eikä kukaan pidä
tuntui että ihmiset – etenkin vanhemmat työntekijäsukupolvet –
menivät muutoksesta sekaisin.”
hyvää johtamista minään itsestäänselvyytenä. Samanaikaisesti Toiseen ääripäähän mentiin, kun vuosikymmentä myö-
tuntuu siltä, että meillä on vähemmän taitavia ihmisten johtajia hemmin dynaamisuuden ihannoinnista tuli liki uskonto ja nuo-
kuin pitäisi olla.” ret uraohjukset alkoivat painaa ohituskaistaa oman terveyden
Aro haluaisi nähdä enemmän ”palvelevaa johtamista”,
joka tukee tiimiä tekemättä itsestään sen kummempaa nume-
kustannuksella.
”Mutta kun keho ja mieli ovat jatkuvasti ylikierroksilla,
roa. ”Usein se, mitä edustaa, on tärkeämpää kuin se mitä palautuminen ei enää tapahdukaan helposti. Pidemmän
tekee”, hän huomauttaa. ”Yrityksen johdolla on valtavan iso päälle tilanne tuli kestämättömäksi.”
vaikutus yrityksen kulttuuriin.”
”Parempaan suuntaan ollaan silti koko ajan menossa: 30
Hyvän tahdon lähettiläät
vuoden aikana suomalainen johtaminen on kehittynyt kovasti”, Entä mikä sitten on leimallista työnteolle tässä ajassa ja vaik-
Aro uskoo. kapa 2020-luvulla? – Aron mukaan teknologian kehitys –
”Sellaisia tuppisuujohtajia ei enää löydä, mitä vielä
keinoäly ja digitalisaatio etunenässä – voivat tuoda muutok-
80-luvulla oli. Samalla johtajan oma käyttäytyminen ja sen sia, joita emme vielä osaa nähdä. ”Paljon puhuttu millenniaa-
vaikutukset nostetaan tapetille herkemmin”, Aro toteaa viitaten lien saapuminen työpaikoille ei kuitenkaan ole niin iso juttu
#metoo-liikkeeseen ja vastaaviin ajan ilmiöihin. kuin mediaa seuraamalla voisi luulla”, uskoo Aro.
”Kun vielä 90-luvulla tarkoitus pyhitti keinot, sellainen ei
enää käy päinsä.”
”Millenniaalien roolia muutostekijänä korostetaan tarpeet-
toman paljon”, Aro toteaa. Sen Aro on valmis myöntämään,
että millenniaaleja voi olla vaikeampi sitouttaa töihin, koska
Sokkeli kuntoon lähtökynnys on matalampi. ”Pienikin kupru työpaikalla, kuten
Aron mukaan ajat muuttuvat, teknologiat väistyvät ja -ismit pomon hermostuminen, voi aiheuttaa sen, että nostetaan kyt-
vaihtuvat, mutta työhyvinvoinnin pohjavirtaukset pysyvät aika kintä.”
tavalla samana: jokainen työntekijä haluaa tuntea olevansa
arvostettu, hyväksytty ja turvassa työpaikallaan.
Tulevaisuuden trendinä Aro pitää silti – mahdollisista
pomon hermostumisista huolimatta – ehdottomasti työntekijä-
”Vakiona on pysynyt sekin asia, että noin 80 prosentilla kokemusta. Hänen mukaansa palkitsevan ja motivoivan työn-
työntekijöistä menee ihan hyvin ja ne työhyvinvoinnin ongel- tekijäkokemuksen rakentaminen on hienovarainen juttu, joka
mat koskevat loppuja 20 prosenttia.” vaatii jatkuvaa havainnointia ja aitoa hyvää tahtoa.
Ajan virrassa on kuitenkin selvästi erottuvia trendejä: esi-
merkiksi 90-luvun alun lama toi mukanaan tehostamisen, joka
”Mutta jos ja kun tässä onnistutaan, hyödyt ovat mitä suu-
rimmassa määrin myös taloudellisia.” n
iski rajusti mm. pankkisektoriin.
”Kun lähdettiin stabiilista tilanteesta kovaan muutokseen,
Lue lisää: www.terveystalo.com/tyohyvinvointi
2/2018
HR viesti 41