VIESTI TOIMITUKSELTA
TYÖ ON ANKKURI HYVÄSSÄ JA PAHASSA
Suomalaisten mielestä työhyvinvointi syntyy hyvästä työilmapiiristä, motivoivasta työstä ja mahdollisuudesta vaikuttaa omaan työhönsä. Häntäpäähän työhyvinvointitekijöinä jäävät sen sijaan palkka ja uralla eteneminen.
Näin kertoo Suomalaisen Työn Liiton tilaama Made by Finland-kampanjatutkimus, joka luotsasi suomalaisten tuntoja työstä Suomi100-juhlavuoden kunniaksi. Tutkimuksen mukaan suomalaiset näkevät vastuunkannon oman työyhteisön hyvinvoinnista jokaisen työntekijän tehtävänä.
Erityisesti kaikkein nuorimmat ja vanhimmat vastaajaryhmät painottivat oman vastuun merkitystä. Lähes saman verran, 93 prosenttia suomalaisista, on puolestaan sitä mieltä, että organisaatioiden tulee kantaa vastuuta työntekijöidensä hyvinvoinnista myös taloudellisesti vaikeina aikoina. Tätä mieltä olivat erityisesti naisvastaajaryhmät.
Ei liene yllätys juuri kenellekään, että työilmapiiri vaikuttaa työhyvinvointiin, tuottavuuteen ja tulokseen. Useammankin tutkimuksen mukaan henkilöstöön ja tuotekehitykseen panostavat yritykset ovat muita useammin voitollisia. Tuottavat työntekijät tapaavat olla niitä tyytyväisimpiä työntekijöitä – ja päinvastoin. Muna vai kana? – Väliäkö tuolla, jos kerran työhyvinvointia kehittämällä organisaatiot pääsevät parempiin tuloksiin.
Suomalaisten mielestä työ luo hyvinvointia: tätä mieltä oli 94 prosenttia suomalaisista ja eritoten miehet ikähaitarin molemmista päistä sekä yli 35-vuotiaat naiset. Työ on tärkeä elämän ankkuri, mutta ongelmia tulee vastaan helposti, jos ankkuri alkaa painaa liikaa.
Työterveyslaitoksen( TTL) tuoreen tutkimuksen mukaan asiantuntijan työhön käyttämän ajan pidentyminen heikentää hyvinvointia. TTL suositteleekin, että asiantuntijatyötä tekeville tarjotaan työssään tukea ja koulutusta ajanhallintaan. Erityisesti esimiestehtävissä olevien olisi syytä oppia vetämään rajoja, jotka pitävät.
TTL: n vanhempi tutkija Annina Ropponen totesi tammikuussa, että asiantuntijoiden työpaikoilla on hyvä sopia yhteisistä käytännöistä liittyen tavoitettavuuteen, tehtävien kiireellisyyteen ja ajankäytön tarkoituksenmukaisuuteen. Esimerkiksi talossa voidaan sopia, että välillä on aikoja, jolloin työntekijän tulee olla nopeammin tavoitettavissa – ja tämän vastapainona on sitten kiireettömämpiä jaksoja.
Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että esimiesasemassa työskentely pidentää työaikaa. Asiantuntijoista 79 % kokee työnsä edellyttävän jatkuvaa tavoitettavissa oloa ja yli puolet pyrkii reagoimaan sähköposteihin välittömästi.
Älypuhelimen käyttö pidentää työaikaa ja heikentää hyvinvointia. Sitä vastoin mahdollisuus vaikuttaa työpäivän alkamis- ja loppumisaikoihin lisää hyvinvointia. Myös työn imu, hyvä fiilis ja kokemus työn merkityksellisyydestä edesauttavat hyvinvointia ja lyhentävät työhön käytettyä kokonaisaikaa.
Asiantuntijan tai esimiehen arjen noidankehä syntyy helposti siten, että nukutaan huonosti, palaudutaan kehnosti ja junnataan töissä yliaikaa, kun mikään ei tahdo sujua. Kotona sitten stressataan työasioista niin, että uni ei varmasti tule.
Työterveyslaitos suosittaakin asiantuntijoiden työhön käyttämän ajan tekemistä näkyväksi. Vapaa-ajalle, palautumiselle ja levolle on jäätävä riittävästi aikaa. Työskentely kannattaa jaksottaa niin, että iltaisin jää vapaa-aikaa ja rauhoittumisaikaa ennen yöunille käyntiä. Lisäksi unelle on varattava riittävästi aikaa.
Tässäkin tutkimuksessa viitataan siihen, että älypuhelin on nykytyöelämän” Troijan hevonen”, joka salakavalasti ujuttaa töitä vapaa-ajalle. Toisaalta tämäkin tutkimus toteutettiin älypuhelimen avulla: tutkimukseen osallistuneet latasivat puhelimeensa sovelluksen, joka tarkkaili ajankäyttöä.
Teknologia on siis hyvä renki – ja renkinä pysyköön.
Lukeaksesi sähköisen HR viestin, klikkaa itsesi osoitteeseen: www. hrviesti. fi
Lehden sähköisen version lukeminen ei vaadi erillisiä tunnuksia ja on täysin maksutonta.
PETRI CHARPENTIER
8 HR viesti 2 / 2018