OSAAMISEN KEHITTÄMISEN
TARPEET HENKILÖSTÖALAN
AMMATTILAISTEN NÄKÖKULMASTA
TEKSTI: AULI AIRILA, MINNA TOIVANEN, ARI VÄÄNÄNEN & BARBARA BERGBOM
KUVA: PIXABAY
Riittävä osaaminen on työssä menestymisen ja työn sujumisen lähtökohta. Henkilöstön johtamisen ammattilaiset
ovat keskeisessä roolissa henkilöstön osaamisen hallinnassa, tunnistamisessa ja kehittämisessä. Työelämässä
tapahtuvat muutokset tuovat uusia haasteita osaamisen kehittämiselle. Millaista osaamista yhä monimuotoistuvilla
työpaikoilla tarvitaan? Millaisia kehittämistarpeita henkilöstöalan ammattilaiset näkevät työpaikoilla? Missä ovat
suurimmat osaamisvajeet? Millaiseksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osaaminen nähdään?
Työterveyslaitoksen Monimuotoisuusbarometrissa 2016 selvi-
timme henkilöstöalan ammattilaisten näkemyksiä työpaikkojen
osaamisesta ja osaamistarpeista sekä monimuotoisuuden mer-
kityksestä. Kyselyaineisto kerättiin yhteistyössä Henry ry:n, KT
Kuntatyönantajien, Elintarviketeollisuusliitto ry:n ja Kiinteistö-
työnantajien kanssa. Barometriin osallistui 255 henkilöstöalan
ammattilaista.
Itsensä johtamisen taidoissa on kehitettävää
Henkilöstön osaamisen kehittämistarpeita kartoitettiin esittä-
mällä henkilöstöalan ammattilaisille lista erilaisista osaamisen
osa-alueista ja pyydettiin heitä arvioimaan, missä määrin hen-
kilöstön osaamisessa on puutteita kullakin osa-alueella.
Eniten osaamisen puutteita henkilöstöalan ammattilaiset
näkivät työntekijöiden itsensä johtamisen taidoissa, yleisessä
tietoteknisessä osaamisessa, luovuudessa ja aloitekyvyssä.
Myös työntekijöiden sosiaalisissa taidoissa ja paineensietoky-
Kaavio 1. Henkilöstöalan ammattilaisten näkemys henkilöstön osaamisen
puutteista omassa organisaatiossa vuonna 2016 (%).
vyssä nähtiin laajasti kehittämistarpeita. Sen sijaan työnteki-
jöiden oman ammattialan muodollisen koulutuksen ja työkoke-
HR-ammattilaiset näkivät suurimmaksi maahanmuuttaja-
muksen myötä syntyneen osaamisen HR-ammattilaiset arvioi- taustaisten työntekijöiden osaamisen kehittämiskohteeksi suo-
vat pääsääntöisesti varsin hyviksi. (Kaavio 1) men/ruotsin kielen taidon. Muina kehittämisen kohteina he
näkivät oman ammattialan laajemman kontekstin ymmärryk-
Maahanmuuttajien suomen/ruotsin kielen taito sen, työkokemuksen myötä syntyneen osaamisen, muodollisen
kehittämisen kohteena koulutuksen ja sosiaalisten verkostojen tuntemuksen.
Kartoitimme barometrissä osaamisen puutteita ja kehittämistar-
Myös avokysymyksissä HR-ammattilaiset nostivat kielitai-
peita myös maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osaami- don ja sen puutteen erityiseksi maahanmuuttajien osaamisen
sen näkökulmasta. Maahanmuuttajatutkimuksessa osaaminen kehittämistarpeeksi, jota aina ei osata tukea riittävästi. Kiin-
ja sen taso nähdään usein muodollisena ammattiosaamisena, nostavaa on se, että kun henkilöstöalan ammattilaiset näki-
eli suoritettuina tutkintoina tai hankittuna koulutuksena. Inhimil- vät suomalaisissa työorganisaatioissa keskeisimmiksi osaamis-
liseen pääomaan voidaan sisällyttää myös työkokemus, kieli- puutteiksi itsensä johtamiseen ja tietotekniikkaan liittyvät tai-
taito, sosiaaliset taidot, verkostot sekä kulttuuriset tiedot ja tai- dot, niin samat osaamispuutteet eivät nousseet maahanmuutta-
dot. jien osalta esille. Kielihaasteiden lisäksi esille nousivat pikem-
22 HR viesti 2/2017