Pk-kentän vitsaus? Peltokankaan mukaan varsinkin isoissa yrityksissä on keinoja puuttua narsistisesti motivoituneeseen toimintaan ja palauttaa työrauha.
” Vastuu työntekijöiden hyvinvoinnista on kasvanut ja onhan työhyvinvointi organisaatioille myös kustannuskysymys. Pahoinvointi näkyy lisääntyneinä sairauspoissaoloina ja ennenaikaisina eläköitymisinä.”
Toki Suomi on täynnä myös pk-yrityksiä, joissa ei ole olemassa erityisiä prosesseja epätoivotun käytöksen kitkemiseksi. Peltokangas myöntää, että elämä pienemmässä pajassa voi olla” kuluttavaa”, eikä tilanne kenties helpotu muuten kuin työpaikkaa vaihtamalla.
KUVA: ELIAS JOKIRANTA
”
Vastuu työntekijöiden hyvinvoinnista on kasvanut.
Testaa niin tiedät Peltokangas uskoo, että esimiesten työsuoriutumista voidaan ennustaa varsin hyvin, mikäli arvioinnissa käytetään riittävän laadukkaita ja monipuolisia menetelmiä. Hän harmittelee sitä, että henkilöarviointeihin panostamalla yritykset säästyisivät monelta murheelta – mutta näin ei silti tehdä.
” Erilaisia yksittäisiä testejä kyllä käytetään, mutta vähemmän psykologisia arviointeja”, hän toteaa ja lisää, että yksittäiset testit eivät avaa ihmisen psykologiaa riittävässä laajuudessa.” Taantuman vaikutuksesta kunnollisten menetelmien käyttöä on vähennetty, mikä näkyy ihan konkreettisesti esimerkiksi sillä tavalla, että testipatteristoa karsitaan.”
” Ennustaminenkaan ei ole aivan mutkatonta, vaan siinä on huomioitava, että esimiehen suoriutumista ja persoonallisuutta verrataan aina suhteessa ympäristöönsä. Erilaisissa organisaatioissa ja työtehtävissä on erilaisia vaatimuksia ja haasteita ja siksi esimiehen käytössä olevia voimavaroja olisi aina verrattava suhteessa työtehtävään”, Peltokangas lisää.
Napit vastakkain Toimitusjohtaja Helinä Häkkänen-Nyholm PsyJuridicasta on psykologian alan erikoisasiantuntija, joka on usein törmännyt narsismileiman käyttöön oikeudellisissa riitatilanteissa. Esimerkiksi työoikeudellisissa riidoissa termi kuullaan herkästi, mikäli vastapuolen tekemiset eivät miellytä.
” Se on helppo vastaus siinä tilanteessa,” hän toteaa.
Hanna Peltokangas sanoo, että esimies vaikuttaa työpaikalla niin moneen ihmiseen, että vahvoja ja erityisesti patologisia narsistisia piirteitä omaava henkilö voi olla todella haitallinen pomon paikalla.
Häkkänen-Nyholmin mukaan suomalaista narsismiin liittyvää keskustelua vaivaa toisinaan yksioikoisuus: narsisti on aina yksiselitteisen paha hahmo, josta kannattaa heti hankkiutua eroon.
” Narsismista on tullut yleinen työelämään liittyvä kysymys, vaikka patologista narsismia esiintyy vain noin puolella prosentilla väestöstä”, hän toteaa.” Koko käsite on niin laajassa käytössä, että se on kärsinyt inflaation ajat sitten.”
Ratkaisukeskeisyyttä, kiitos! Häkkänen-Nyholmin mukaan hedelmällisempi lähtökohta on tunnustaa, että narsismi on personaan liittyvä ulottuvuus, jolla on potentiaalia aiheuttaa paljon hämmennystä ja haittavaikutuksia työpaikoilla – ja sitten alkaa miettiä niitä ratkaisuja, joilla tilanteeseen voidaan saada parannusta.
26 HR viesti 2 / 2017