”Myös yritykset ja organisaatiot olivat kiinnostuneita kuulemaan, millä tavoin näitä ulkomaan työtehtäviin liittyviä asioita
hoidetaan.”
Jatkotutkimuksia PwC suunnittelee tekevänsä 2–3 vuoden
välein.
”
Pääpiirteissään
toimintatavat
eri yrityksissä ovat
samansuuntaisia.
Verot maksetaan yleensä ulkomaille
Finnish Mobility Survey -tutkimus tehtiin internet-pohjaisena
kyselynä ja sitä täydennettiin haastatteluilla.
”Pääpiirteissään toimintatavat eri yrityksissä ovat samansuuntaisia. Suomalaisena erityispiirteenä voidaan mainita
mm. se, että täältä lähtee enemmän pitkäaikaisia komennuslaisia kuin mitä tänne tulee – ja se, että täällä ei juurikaan
käytetä erityisiä veropolitiikkoja, vaan komennuslaiset vastaavat yleensä itse veroistaan.”
”Tämä saattaa johtua siitä, että Suomi on suhteellisen korkean verotuksen maa. Kun verotus hoidetaan ulkomailla, siitä
tulee yleensä aina työntekijälle jonkin verran hyötyä”, Löf
päättelee.
Veropolitiikalla pyritään ehkäisemään epäselvyyksiä,
mutta yritykset eivät silti toivo, että työntekijät lähtevät ulko-
”Ulkomaan komennukselle lähteneet luulevat usein, että kotimaahan on
helppo palata. He eivät ehkä havaitse, että he ovat jo itse muuttaneet
toimintatapojaan. Sen vuoksi on vaikeaa taas sopeutua vanhaan
työkulttuuriin”, kertoo PwC:n asiantuntija Sari Viitasalo.
maille töihin verotuksellisista syistä.
Seurannassa puutteita
Vain 16 prosenttia tutkimukseen osallistuneista yrityksistä
Suurimpia haasteita tutkimuksen mukaan ovat verot, komen-
ja organisaatioista arvioi, että komennusten etenemistä tark-
nuksen eri osa-alueiden yhteensovittaminen sekä työluvat.
kaillaan riittävän hyvin. Toisaalta 13 prosentilla ei ollut käy-
”Kansainvälinen liikkuvuus on nykyisin hyvin ketterää,
mutta erilaiset säännökset esimerkiksi verotuksen ja työlupien
osalta ovat tiukentuneet.”
”Tässä ympäristössä tarvittaisiin systemaattista seurantaa.
tössä lainkaan seurantaa.
”Tutkimuksen mukaan lyhytaikainen liikkuvuus kasvaa,
ja uudentyyppiset ulkomaantehtävät yleistyvät. Eri tilanteisiin
tulisi suunnitella erilaisia politiikkoja. Tällä voidaan säästää
Tutkimuksemme mukaan etenkään lyhytaikaista kansainvälistä
aikaa ja kustannuksia, ja samalla ulkomaanpolitiikat toimivat
liikkuvuutta ei juurikaan seurata.”
paremmin talent managementin välineinä.”
Löfin mukaan suomalaisissa organisaatioissa korostui erityisesti se, että ulkomaantyöskentelyyn liittyviä kustannuksia
Alueellisesti ulkomaantyöskentely kasvaa tutkimuksen
mukaan erityisesti Aasian-Tyynenmeren alueilla.
sen enempää kuin kustannus/hyöty -suhdettakaan ei tarkkailtu
järjestelmällisesti.
”Tyypillisesti kustannuksia arvioidaan komennuksen
alussa, mutta niitä ei sitten enää seurata sen aikana.”
Organisaatioissa ei välttämättä myöskään tiedetä, missä
Paluukin voi olla kulttuurishokki
Myös paluu kotimaahan voi olla yllättävän haasteellista.
”Paluun vaikeuteen liittyy varsinkin se, että pitkään ulkomailla olleelle ja jo uuteen työkulttuuriin tutustuneelle työnteki-
työntekijät liikkuvat, mitä tehtäviä he ulkomailla tekevät, ja
jälle tulee Suomessa käänteinen sopeutumisprosessi”, selittää
kuinka kauan.
PwC:n asiantuntija Sari Viitasalo.
40 HR viesti 2/2016