NÄKÖKULMA
Anne Niemi-Hakala
markkinointi- ja viestintäjohtaja
Markkinointi-instituutti
www.markinst.fi
Kirjoittaja toimii Markkinointi-instituutissa markkinointi- ja viestintäjohtajana.
Hän syttyy asiakkaista ja arvon tuottamisesta heille – siiloutunut sooloilu vastaavasti
saa hänet sammumaan. Anne kannustaa jokaista elinikäiseen oppimiseen ja toteuttaa
tätä omassa elämässään opiskellen ja avoimesti uusia asioita seuraten.
KOULUTETTU TYÖNTEKIJÄ TULEE HALVEMMAKSI
Onko työnteko teillä sujuvaa? Kuluuko henkilöstön aikaa säh-
eikä ansaitse asiakkaan rahaa. Organisaatio on tottunut toi-
läykseen tai toisten osaamattomuuksien paikkailuun, peittelyyn
mimaan myyjien apuna, kun saa asiakaskortista päähän. Väki
ja päivittelyyn? ”Töissä sählätään vuosittain miljardien edestä”,
tekee esitteitä, suunnittelee presentaatioita, buukkaa käyntejä
sanoo henkilöstötuottavuuden tutkija Marko Kesti
ja päivittää CRM:ää myynnin puolesta, jotta kauppa kävisi.
(Yle 30.9.2013).
Henkilöstö on toki aina joukko erilaisia ja eritasoisia ihmi-
Kouluta ja osallista myös määräaikaiset
siä, mutta kun työ kangertelee joko osaamattomuuden, huonon
On lyhytnäköistä ajatella, ettei määräaikaisia ja vuokratyövoi-
vuorovaikutuksen tai fokuksen puuttumisen vuoksi, menetetään
maa kannatta kouluttaa. Mikäli heitä ei perehdytetä kunnolla
rahaa. Kun sähläys vähenee, syntyy enemmän, oikeampaa ja
eikä heidän anneta osallistua maksettuun koulutukseen, vaje
paremmalla fiiliksellä tehtyä työtä.
alkaa näkyä tulosraporteissa. Koko henkilöstö tulee sitouttaa
yrityksen tavoitteisiin, jotta ne toteutuvat. Asiakaspalvelussa
Koulutettu ja osaava henkilö on tuottavampi
ei ole varaa kömmähdellä, vaan henkilöstöllä on oltava yhtei-
Tutkimuksen mukaan vain 5 % henkilöstöstä ymmärtää orga-
nen näkemys siitä, mitä hyvä asiakaspalvelu meillä tarkoittaa.
nisaation strategian (Kaplan & Norton, 2001: Four Barriers
Excel-rivit kertovat kyllä tuloksen.
to Strategic Implementation). Kuulostaa huolestuttavalta, mutta
asialle voi tehdä paljon.
Taannoin Markkinointi-instituutin asiakasyrityksestä osallis-
Koulutuksen motivoivaa merkitystä ei pidä väheksyä. Se
johtaa suoraan parantuneeseen työhyvinvointiin ja sitä kautta
organisaation tulokseen.
tui suuri määrä alempia toimihenkilöitä strategisen johtamisen
koulutukseen. Mitä järkeä? Eikö strategityö ole ylimmän joh-
Kirkasta digitalisaatio
don asia?
Henkilöstö ja johto voivat ajatella aivan eri tavalla, mitä mei-
Tulokset olivat huikeita. Keskustelu organisaatiossa parani,
dän liiketoiminnassamme digitalisaatio tarkoittaa. Ensim-
ymmärrys yritykselle tärkeistä asioista syveni, ja koulutuksen
mäisessä työpaikassaan olevan odotustaso eroaa eläkeikää
jälkeen sekä henkilöstö että johto lähenivät. Lopultakin kaikki
lähestyvästä. Digitalisaatio on tuonut työpaikoille paljon eri-
tiesivät, mistä heidän liiketoiminnassaan on kyse, mistä raha
laisia järjestelmiä, eivätkä ne tule vähenemään. Mikäli koulu-
tulee ja minne se menee. Koulutus maksoi itsensä pian takai-
tus jää puutteelliseksi, investoinnin teho laskee päivä päivältä.
sin.
Teknologiakoulutuksen ohella pitää jakaa ymmärrystä ja määritellä prosesseja. Henkilöstön tulee rohkeasti kysyä, miksi ja
Miten asiakkaat osaavat ostaa, elleivät
myyjätkään tunne tuotteita?
miten, ja vastuuhenkilöiden yhtä kärsivällisesti vastata.
Kun osaaminen on kunnossa, voidaan keskittyä omiin
Toinen hyvä esimerkki on myynti. Koulutettu ja sitä kautta moti-
ylivoimatekijöihin. Lopetetaan kollegan osaamisvajei-
voitunut myyjä tuottaa taloon rahaa monta kertaa enemmän
den mukaan eläminen. Ei tehdä enää käännöstöitä kave-
kuin laiska ja osaamaton. Väite on rankka, mutta ellei myyjä
reille, jonka piti osata englantia. Ei kirjoiteta sisäistä viestin-
pidä osaamistaan ajan tasalla, opiskele uusia tuotteita, lue
tää toisen puolesta, se on resurssien väärinkäyttöä. Ei pidetä
organisaation tuottamia materiaaleja ja aktivoidu somessa,
puheenvuoroa esiintymispelkoisen esimiehen puolesta.
hän tietää pian omasta bisneksestään vähemmän kuin asiakas
Jokainen oppii paremmaksi! n
2/2016
HR viesti 29