HR viesti 2/2012 | Page 23

Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulun professori Marja-Liisa Manka auttaa meitä oikeaan suuntaan: ”Tunneäly sisältää tunteiden havaitsemisen, niiden käyttämisen ajattelun tukena, tunteiden ymmärtämisen ja niiden hallinnan eli säätelyn. Tunneäly auttaa esimiestä saamaan yhteyden työntekijäänsä − erityisesti myönteiset tunteet toimivat välittävänä mekanismina”, kertoo Manka, jonka Suomen Valtiotieteilijöiden Liitto SVAL ry valitsi marraskuussa Vuoden Yhteiskuntatieteilijäksi. ”Jos esimies on ilmeiltään neutraali tai negatiivinen, kumpainenkin tulkitaan helposti negatiiviseksi, mikä estää tunneyhteyden ja näin dialogisuuden”, toteaa Manka. Tunneälyn konsepti nojaa runsaaseen tieteelliseen tutkimukseen, jonka mukaan positiivinen ilmapiiri lisää tuloksellisuutta ja mahdollistaa esimerkiksi sen, että Suomessakin kannattaa tehdä työtä. ”Kun työtä tehdään rennossa ja myönteisessä ilmapiirissä, saadaan myös aikaiseksi ja entistä pienemmin henkilövoimin”, Manka kuvailee. Hyvän kierre Aalto-yliopistossa helmikuussa väitellyt Merja Fischer on todennut, että positiivinen ilmapiiri on kannattavan palveluliiketoiminnan avain. Fischer huomasi tutkimuksessaan, että positiivinen vuorovaikutus synnyttää myönteisiä tunteita, lisää luottamusta itseen ja toisiin, vapauttaa luovuutta ja kekseliäisyyttä. Positiiviset tunteet myös auttavat näkemään kokonaisuuksia ja lisäävät kokemusta yhteisöllisyydestä. Tutkimusten valossa inhimillinen pääoma on tulevaisuuden pääasiallinen arvontuoja (jopa 50–90 prosenttisesti) perinteisten tuotannontekijöiden kuten teknologian sijaan. Aineeton pääoma karttuu organisaation joustavuudesta ja työntekijöiden sananvallasta, hyvästä ja toiveikkuutta lietsovasta johtajuudesta, yhteishengestä ja tietenkin työntekijöiden innostuneisuudesta, aloitteellisuudesta ja hyvinvoinnista, Manka listaa. ”Sitä ei kilpailijakaan voi kopioida, koska se piilee ihmisten päissä ja vuorovaikutussuhteissa.” Jokamiehen/naisen avainresurssit – tiedolliset: kuten kyky tarttua hetkeen (mindfulness), – psykologiset: kuten hallinnan tunteen säilyttäminen muutoksissa – sosiaaliset: kuten kyky antaa ja vastaanottaa sosiaalista tukea – fyysiset: terveys 2/2012 HR viesti 21