VIESTI TOIMITUKSELTA
PALAUTUMISEN PAIKKA
Koronapandemian yhä vain pitkittyessä tarvitaan kaikki keinot käyttöön , jotta väki pysyy työkykyisenä – ja edes jotenkin järjissään . Työterveyslaitoksen toteuttama Mielenterveyden tuen työkalupakki on varmasti askel oikeaan suuntaan .
Syyskuussa 2021 työkalupakki sai kaivatun lisäosan . Uuden palautumislaskurin avulla voi selvittää , tukevatko työpaikan käytännöt palautumista työssä . Laskuri on suunniteltu palautumisen arviointiin ja kehittämiseen työyhteisössä sekä etä- että lähityössä . Sitä voi hyvin käyttää myös osana työpaikan normaalia riskinarviointia .
Työterveyslaitos kertoi joulukuussa , että tähän mennessä laskuria on käyttänyt 186 organisaatiota . Kerätyn datan mukaan yli 90 prosentilla työpaikoista on korjattavaa työpäivän aikaisissa palautumiskäytännöissä . Yli puolella työpaikoista ei ole käytössä esimerkiksi palautumista edistäviä palaverikäytäntöjä .
Ihan ilman koronaakin on selvää , että etätyöskentely on yleistä myös jatkossa . Nyt on hyvä hetki kiinnittää huomiota kokousten määrään , laatuun , pituuteen ja ajoitukseen ja keskustella tilanteesta työpaikalla .
Palautumislaskuri tuottaa työpaikalle palautteen ja ehdotukset kehittämistoimiksi neljän eri osa-alueen mukaan . Nämä osa-alueet ovat työpäivän aikainen palautuminen , työsidonnaisuuden hallinta kehityskeskusteluiden avulla , työaikoihin liittyvät vaikutusmahdollisuudet sekä vuorotyön kuormittavuuden vähentäminen vuorosuunnittelulla .
Palautumislaskuria kannattaa kokeilla , jos on yhtään kiinnostunut siitä , mihin omassa organisaatiossa kannattaa panostaa , mikä on kunnossa ja mikä vaatii kehittämistä . Työnantajalla on myös selvä motiivi – ja ihan vastuu – vaikuttaa jo työpäivän aikana tapahtuvan palautumisen käytäntöihin .
Työterveyslaitoksesta kerrotaan , että laskurin avulla kerättyjen vastausten perusteella työaikoihin pystytään vaikuttamaan hyvin , mutta kehityskeskustelukäytännöissä olisi parannettavaa . Esimerkiksi 43 prosentilla työpaikoista kehityskeskusteluissa ei ole ohjattu käsittelemään työmäärään tai jaksamiseen liittyviä kysymyksiä .
Joulukuuhun mennessä palautumislaskuria oli käyttänyt 42 sellaista organisaatiota , joissa tehdään vuorotyötä . Niissä 88 prosentilla oli parannettavaa siinä , miten työntekijöitä tuetaan vuorotyöstä palautumisessa . Kehityskohteita olivat esimerkiksi yövuorojen väliset vapaat ja viikkolevon määrä .
Liika kuormitus organisaatiossa näkyy herkästi piikkinä sairauspoissaoloissa . Työterveyslaitoksella on tutkittu myös sairauspäivärahan käytön yksilökohtaista vaihtelua . Saman henkilön sairauspoissaoloja vertailtiin ajankohtina , jolloin henkilö työskenteli eri työnantajasektoreilla tai eri tavoin kuormittavissa ammateissa . Yksi tuoreen tutkimuksen mielenkiintoisimmista kysymyksistä kuuluu , voiko työtä muuttamalla vaikuttaa sairauspoissaoloihin ?
Tutkimustulosten valossa työnantajasektori ja työn kuormitustekijät vaikuttavat sairauspoissaoloihin , vaikka vaikutus olisikin pienempi tai jopa vastakkainen kuin aikaisemman näytön perusteella on ajateltu . Myös henkilön nykyisen työn muokkaaminen voi vaikuttaa sairauspoissaoloihin .
Esimerkiksi lyhennetty työaika osasairauspäivärahan käytön yhteydessä on itsessään työn muokkauskeino , joka vähentää täyden poissaolon tarvetta . Sen toteuttamisessa työnantajalla ja työn luonteella vaikuttaa olevan merkittävä rooli , tutkimuksessa todetaan .
Osasairauspäivärahan käyttö on tärkeä keino pidentää työuria , ja sitä olisi mahdollista hyödyntää nykyistä enemmän . Jatkotutkimusta tarvitaan selvittämään , mistä työnantajasektorin ja työn kuormitustekijöiden vaikutukset sairauspoissaoloihin johtuvat . Monien piirteiden , kuten persoonallisuuden , motivaation ja asenteiden , tiedetään vaikuttavan sekä ihmisen alavalintoihin että sairauspoissaoloihin .
Jatkossa olisi hyödyllistä ymmärtää , miksi tietyissä töissä pystytään hyödyntämään osasairauspäivärahaa paremmin kuin jossain muissa töissä . Tätä kautta osatyökykyä tukevia toimenpiteitä voitaisiin kohdistaa entistä tarkemmin .
PETRI CHARPENTIER
8 HR viesti 1 / 2022