Yhtiö teettää vuosittain kansallisen rekrytointitutkimuksen , jossa vastaajina toimivat rekrytointialan ammattilaiset . Keväällä 2021 tehdyn tutkimuksen mukaan erityisesti pätevien asiantuntijoiden löytämisen uskotaan hankaloituvan entisestään .
Mikä siis avuksi osaajien houkutteluun ?
KUVA : DUUNITORI OY
Hakijakokemus ennen kaikkea Rekrytointitutkimus paljastaa , että hakijalähtöinen rekrytointi on tällä hetkellä kovassa nousussa . Rekrytoinnin onnistumisen mittareista kysyttäessä vastaajat ilmoittivat pitävänsä yleistä hakijakokemusta toiseksi tärkeimpänä asiana heti työsuoriutumisen jälkeen . Se muodostuu työnhakijan kokonaisvaltaisesta kokemuksesta rekrytointiprosessista ja rekrytoivasta yrityksestä .
Rekrytointitutkimuksen havaintoja onkin kiinnostavaa peilata Duunitorin vuonna 2020 toteuttamaan suureen työnhakijatutkimukseen , jossa vastaajina toimivat hakijat itse . Sen mukaan heitä turhauttaa erityisesti työnhakulomakkeiden täyttäminen ja rekrytointiprosessien hitaus . Enemmistö toivookin perinteisistä lomakkeista luopumista kokonaan .
Myös rekrytoijat jakavat tämän näkemyksen , sillä rekrytointitutkimuksen mukaan yli puolet heistä uskoo , ettei perinteinen työhakemus ole enää välttämätön .
Tulevaisuudessa nähtäneenkin yhä sujuvampia ja hakijalähtöisempiä rekrytointeja , joissa konmarituksen periaatteita noudattaen mukana on vain välttämätön . Tällöin raskaat hakulomakkeet korvautuvat nopeammilla ja mobiilioptimoiduilla vaihtoehdoilla , jotka mahdollistavat työnhaun mistä ja milloin vain .
” Hakemisesta kannattaa tehdä mahdollisimman helppoa nyt kun hakijoista kilpaillaan toden teolla . Duunitorilla olemme esimerkiksi lanseeranneet Dialogi-palvelun , jossa hakija hakemuksen kirjoittamisen sijaan vastaa muutamaan työtehtävän kannalta oleelliseen kysymykseen ”, Vaisto kertoo .
Toisena kiinnostavana kehitysalueena hän mainitsee passiivisten työnhakijoiden tavoittamisen . Nämä ovat ihmisiä , jotka eivät hae aktiivisesti töitä , mutta ovat avoimia uusille tilaisuuksille mielenkiintoisen paikan tullessa eteen .
” Passiiviset työnhakijat eivät vieraile työpaikkasivustoilla . Heidät pitää siis tavoittaa sieltä , missä he viettävät aikaa , eli ennen kaikkea somesta . Sosiaalisen median hyödyntämisessä ja sisältömarkkinoinnissa onkin vielä paljon korjaamatonta satoa .”
Kaikki kiteytyy viestintään Mikä sitten tekee yksittäisestä rekrytoinnista onnistuneen ? Duunitorin rekrytointitutkimukseen vastanneet rekrytoijat rankkasivat kärkiviisikkoon mm . työnhakijaviestinnän . Samaan aikaan työnhakijatutkimukseen vastanneista työnhakijoista vain 10 % ilmoitti kokevansa hakijaviestinnän riittäväksi .
” Yksi yleisimmistä ongelmista on , että yrityksestä ei kuulu mitään päiviin tai jopa viikkokausiin . On toki luonnollista , että
Duunitorin johtava strategia- ja työnantajakuvakonsultti Lauri Vaisto tietää , että työhakuprosessista jää hakijalle parempi kuva , kun heille ilmoitetaan , mikäli prosessi viivästyy .
”
Hakemisesta kannattaa tehdä mahdollisimman helppoa .
prosessit saattavat venyä , mutta tästä pitäisi aina viestiä työnhakijoille . Kandidaatteja ei voi odotuttaa viikkokausia – kaikista vähiten vaikeasti täytettäviä rooleja koskevissa rekrytoinneissa ”, Vaisto muistuttaa .
Hän lisää , että pohjimmiltaan kyse on hakijoiden arvon ja ajan kunnioittamisesta . Toisin kuin saatetaan ajatella , hakijakokemuksesta huolehtiminen ja sen kehittäminen eivät kuitenkaan ole vain yksittäisen rekrytoijan tehtävä .
” Hakijakokemus on osa isompaa kokonaisuutta nimeltä työntekijäkokemus . Jotta osaajat saadaan sitoutettua , tulee kokemuksen olla mahdollisimman mieluisa hakuvaiheesta lähtien . Tähän tarvitaan koko organisaation panosta .”
Hakijakokemustakin johdetaan tiedolla Jotta hakijakokemusta voidaan sujuvoittaa , on yrityksellä oltava riittävä ymmärrys sen sujuvuudesta . Tässä on kuitenkin vielä petrattavaa , sillä rekrytointitutkimuksen vastaajayrityksistä vain 38 % kertoo mitanneensa hakijakokemusta viimeisen vuoden aikana .
” Mittaaminen kannattaa , sillä se tuottaa numeerista dataa siitä , miltä prosessi hakijoiden mielestä tuntui . Rekrytointiprosesseja on helpompi kehittää , kun totuus on selvillä ”, sanoo LAURA Rekrytointi Oy : n tuotepäällikkö Marko Sirén .
Hakijakokemusta voidaan mitata eri tavoin , yrityksen tarpeista riippuen . Yksi tunnetuimmista mittareista lienee NPS eli Net Promoter Score . Se kertoo , kuinka todennäköisesti hakija suosittelisi työnantajaa ystävilleen tai kollegoilleen .
1 / 2022 HR viesti 43