”
Työnantajat hakevat uusia osaajia samalla , kun työntekijät miettivät , miten löytävät itselleen uudenlaisen työn .
litsevilla työntekijöillä . Tällöin he työskentelevät vakansseilla , missä heidän osaamisensa on parhaassa käytössä . Ei ole kansantaloudellinen etu , että korkeasti koulutetut menevät vaan johonkin työhön , jotta työllisyystilastot näyttävät paremmilta ”, muistuttaa Maliranta .
Aki Kangasharju keskittää ratkaisut , samoin kuin syyt , kahteen olennaiseen asiaan : kannustimiin ja kasvukeskuksiin rakentamiseen . Korkeasti koulutetuilla Kangasharjun mukaan ei ole juuri Kohtaanto-ongelmaa , koska he työllistyvät hyvin . Hänen mukaansa avoimien työpaikkojen ja työvoimapulan yhteiselo keskittyy vähemmän koulutettuihin : ” Tarvitaan radikaaleja yhteiskunnallisia muutoksia ja uudistuksia , etenkin vähän koulutettujen kannustimiin . Niiden avulla työn tekeminen täytyy tehdä välttämättömäksi , ja jos työ ei tuo riittävästi palkkaa , on tilannetta autettava sosiaaliturvalla tai tulonsiirroilla . Myös vahvaa rakentamista pääkaupunkiseudulle ja kasvukeskuksiin täytyy jatkaa , jotta asumisen hinta saadaan kohtuulliseksi . Asumistuen jatkaminen on niin ikään tärkeää , jotta kasvukeskuksissa voi elää pienemmälläkin palkalla ”, sanoo Kangasharju .
Kohtaanto-ongelman alueellinen aspekti on Mika Malirannan mukaan tasapainottelukysymys : ” Taloudellisia perusteita
KUVA : RASTOR-INSTITUUTTI
Rastor-instituutin rekrytoivista koulutuksista ja rekrytointipalvelusta vastaavaa Marjo Heijarin mukaan työnantajat saattavat pitää uusia rekrytointeja riskeinä .
on paljon sille , miksi syrjäseuduilta kannattaa siirtyä keskuksiin , joissa työpaikkoja luodaan . Ei kuitenkaan ole kenenkään etu , jos se tapahtuu maksimaalisella nopeudella . Olen muuttanut näkökulmaani aluepolitiikkaan aikaisempaa ymmärtäväisemmäksi – alueellisen liikkuvuuden edistäminen , muiden toi-
Työttömyysaste = työttömät ( työttömät + työlliset ), 12 kk lka
1 / 2022 HR viesti 23