Suomalaisten työhyvinvointi kääntyi laskuun koronan pitkittyessä
Suomalaisten työhyvinvoinnissa tapahtui käänne huonompaan suuntaan viime syksynä . Kun koronakeväänä 2020 varsinkin etätyöntekijöiden hyvinvointi osin jopa parani , loppuvuoteen tultaessa nämä hyödyt oli menetetty . Erityisesti nuorten työntekijöiden ja yksinasuvien etätyöntekijöiden hyvinvointi on heikentynyt verrattuna koronaa edeltävään aikaan . Myös työuupumus ja työssä tylsistyminen kasvoivat vuoden 2020 aikana .
Tiedot käyvät ilmi Työterveyslaitoksen , Miten Suomi voi ? -seurantatutkimuksen tuloksista . Jokaiseen kolmeen kyselyyn vastasi 757 työssä käyvää suomalaista . Seurantatutkimuksen aiemmat tulokset osoittivat , että työhyvinvointi pääsääntöisesti kohentui korona keväänä . Nyt tiedetään , että koronan pitkittyessä työhyvinvointi kääntyi laskuun .
Suomalaisten työn imu on laskenut koronaa edeltävälle tasolle . Samalla työuupumusoireilu on lievästi lisääntynyt ja työssä tylsistyminen on pysynyt koronaa edeltävään aikaan verrattuna korkeammalla tasolla .
” Vaikka suomalaisten työhyvinvointi on pääasiallisesti heikentynyt viime kesän jälkeen , muutokset ovat olleet maltillisia , ja työn imua koetaan yhä selvästi enemmän kuin tylsistymistä . Kun koronakeväänä nähtiin myös myönteistä kehitystä hyvinvoinnissa , niin nyt loppuvuoteen 2020 mennessä tapahtunut kehitys on ollut kielteistä ”, tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta sanoo .
Huolestuttava kehityspiirre liittyy nuoriin alle 36-vuotiaisiin työntekijöihin , jotka kokevat työn imua vähemmän kuin ennen koronaa . Samalla nuorten työuupumus on kesän jälkeen lisääntynyt .
” Nuoret raportoivat vähäisemmästä työn imusta ja korkeammasta työuupumuksesta kuin muut ikäryhmät . Näyttääkin siltä , että erityisesti kesän ja loppuvuoden 2020 välinen aika on iskenyt nuorten työhyvinvointiin ”, erikoistutkija Janne Kaltiainen toteaa .
Syksyn aikana työn imu laski sekä etäettä läsnätyötä tehneillä . Toisaalta etätyössä keväällä tapahtunutta selkeää työssä tylsistymisen kasvua ei enää havaittu samoissa määrin syksyllä 2020 .
” Korona-aikana päähuomio on usein ollut etätyöhön siirtyneissä , mutta on tärkeää myös huomata , että läsnätyötä tehneiden työuupumusoireilu lisääntyi viime syksyn aikana ”, Kaltiainen kertoo .
” Kevään keskusteluissa lapsiperheiden tilanne etätyössä sai runsaasti huomiota . Nyt tutkimuksemme kertoo , että yksinasuvilla etätyöntekijöillä hyvinvointi oli jo ennen korona-aikaa heikommalla tasolla kuin perheellisillä , ja erot ovat vain kasvaneet . On iso haaste huolehtia niistä , joiden ihmiskontaktit ovat olennaisesti vähentyneet viime vuoden aikana ”, jatkaa Hakanen .
” Erityisesti poikkeusaikoina tarvitaan palvelevaa , ihmislähtöistä ja ihmiseen luottavaa johtamista , matalan kynnyksen yhteydenpitoa työtovereitten ja johdon kesken , työn mielekkyyttä ylläpitävää myönteistä palautetta omalle ja toisten työlle sekä työn yhteisen tarkoituksen teroittamista , riittävää tauotusta työpäivien aikana ja rutkasti myötätuntoa , silloin kun asiat eivät suju entiseen tapaan ”, toteavat tutkijat . n
1 / 2021 HR viesti 53