sano ymmärtävänsä. Suomessa saa mennä puhumaan esimie-
hen kanssa, mitä moni maahanmuuttaja ujostelee. Esimies-
ten selkokielikoulutus on myös hyvä ratkaisu viestinnän ja vuo-
rovaikutuksen parantamiseksi. Jos saman kielitaidon omaa-
via maahanmuuttajia on enemmän, voidaan pitää tapaamisia
pienryhmissä. Moni on arka tuomaan esiin mielipiteensä, jos
on epävarma kielitaidostaan.
Moninaisempi parempi – nostetta
maahamuuttajanaisten asiantuntijauriin
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Työterveyslaitoksen
yhteishankkeessa edistetään maahanmuuttaneiden korkeasti
koulutettujen naisten työllisyyttä ja tuetaan asiantuntijuuden
hyödyntämistä. Tavoite on luoda monimuotoisuutta edistäviä
henkilöstö- ja toimintakäytäntöjä asiantuntijaorganisaatioihin.
Samalla haastetaan maahanmuuttajataustaisiin naisiin liitet-
tyjä stereotypioita.
Minna Toivanen Työterveyslaitokselta sanoo, että moni on arka tuomaan
esiin mielipiteensä, jos on epävarma kielitaidostaan.
selkosuomea, tarpeeksi hitaasti ja apuvälinein, jotta maahan-
muuttaja pysyy mukana. Kuva tai konkreettisesti työkalun, työ-
vaiheen tms. näyttämisen kautta jäävät sanatkin paremmin
mieleen.
Maahanmuuttajasta suomalaiseksi
Kansainvälisessä yrityksessä hoitaa henkilöstöosasto byrokra-
tian ja työtoverit neuvovat sekä työtehtävissä että usein myös
arjen palveluissa. Jos yhteisenä kielenä on englanti, on alku
helpompaa. Oma tukihenkilö olisi kuitenkin hieno lisä.
Monella tulokkaalla on pitkä matka siihen, että Suomi
alkaa tuntua kotimaalta. Kotoutumiseen vaikuttaa myös oma
asenne. Onko hän avoin, utelias ja vastaanottavainen uuden
maan kulttuurille vai viettääkö mieluummin aikaa syntymä-
maan kansalaisten seurassa.
Mira Kivistö ConTe Oy:stä sanoo, että jokaisesta kulttuurista löytyy
asioita, joista voimme oppia. Aito kiinnostus on hyvä lähtökohta.
Työterveyslaitos on mallintanut
monikulttuuriset työpaikat Uskallammeko hyödyntää monikulttuurisen
”Työterveyslaitos on kehittänyt tutkimusaineistoon perustu- osaamisen
van työpaikkaosaamisen kehittämisen mallin, joka on tarjolla ”Monet organisaatiot Suomessa hyötyisivät, jos saisivat uutta
useissa kieliversioissa: suomi, somalia, arabia, englanti, ruotsi osaamista, erilaista ajattelua ja monikulttuurisuutta, joka aut-
ja venäjä”, kertoo Minna Toivanen Työterveyslaitokselta. taisi myös kansainväliseen menestykseen”, toteaa monikulttuu-
Heterogeenisessä ryhmässä on viestintä erityisen tär-
keässä roolissa, jotta jokainen todella ymmärtää, eikä vain
34 HR viesti 1/2020
risuudesta valmentava Mira Kivistö (ConTe Oy) – kaikki voit-
taisivat.