Suomi ei voi välttää kansainvälistymistä – ja miksi pitäisi – siitä
on meille hyötyä. Suomeen tullaan mm. opiskelijavaihdon tai
kansainvälisen yrityksen työmahdollisuuksien kautta. Nämäkin muuttajat
voivat jäädä Suomeen lopullisesti.
Digitalisaatio ja automaatio vievät työpaikkoja, mutta eivät
voi kaikkialla korvata ihmisiä. Automaatiojärjestelmien ja digi-
taalisten palveluiden suunnitteluun ja tuotantoonkin tarvitaan
osaavia ammattilaisia.
Työvoiman puutetta on Suomessa erityisesti palvelusekto-
rilla ja pk-yrityksissä. Puute korostuu kasvukeskusten ulkopuo-
lella, jonne moni suomalainen ei enää halua muuttaa. Väes-
tömme vanhenee nopeasti, eikä syntyvyys kata työvoiman tar-
vetta. Olkaamme siis tyytyväisiä, että Suomeen on tulijoita.
Maahanmuutto tukee vientiä ja
on porttimme maailmalle
Suomi tarvitsee kansainvälistymistä, sillä ilman ulkomaankaup-
paa ei elintasoamme voida ylläpitää. Maahanmuuttajissa on
paljon nuoria työikäisiä sekä lapsia eli tulevaa työvoimaa.
Maahanmuuttajat on viime aikoina mainittu hoiva-alojen
työntekijäpulan paikkaajina. Siellä he ovatkin meille näkyvim-
mässä roolissa. Käsipareja tarvitaan muillakin aloilla, esimerk-
keinä rakennus- ja kiinteistöalat, teollinen valmistus sekä sii-
vous- ja puhtaanapitoalat.
Suurimmat yritykset automatisoivat ja ulkoistavat toimin-
taansa, kansainvälistyvät ja työllistävät vähemmän Suomessa.
Pienten ja keskisuurten yritysten työvoiman tarve on kasvava.
Jos innovatiivinen pk-sektorin yritys miettii tuotteen tai palvelun
vientiä, olisi iso apu, jos heillä olisi joku kohdemaan kielen ja
kulttuurin tuntija aukaisemassa ovia.
Maahanmuuttajissa ja turvapaikan hakijoissa on paljon
innokkaita nuoria ihmisiä, jotka haluavat rakentaa uuden elä-
män. Heillä on energiaa ja motivaatiota tarttua työhön ja
opiskeluun, kunhan saavat mahdollisuuden.
Maahanmuuttajanaiset työllistyvät toistaiseksi selvästi hei-
kommin kuin miehet. Kotimaan kulttuuri, traditio lasten kotihoi-
dosta ja ehkä myös puolison asenne, voivat vaikeuttaa jopa
korkeasti koulutettujen naisten työllistymistä.
Kotoutuminen alkaa kielitaidosta
Suomi vieraana kielenä -opetusta on laajasti tarjolla mm. Hel-
singin yliopiston kielikeskuksessa, työväen- ja kansalaisopis-
toissa tai verkkokursseina. Näitä mahdollisuuksia voidaan työ-
paikalla tukea, jos ei ole mahdollista järjestää kielikoulutusta
omissa tiloissa. Kielitaito karttuu, jos alusta saakka puhutaan
1/2020
HR viesti 33