Palstalla yhteistyökumppanimme tuottamaa materiaalia.
Jesse Kaarna
Projektipäällikkö
Suomen Olympiakomitea
www.suomenaktiivisintyopaikka.fi
Olympiakomitean Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailu on kokonaisuus,
jossa kaikki voittavat. Kilpailuun osallistuvat työpaikat saavat Suomen
Aktiivisin Työpaikka -kartoituksesta työkaluja henkilöstön aktivoimiseen ja
liikuntaohjelman systemaattiseen kehittämiseen. Yli 50% kokonaispisteillä
työpaikka ansaitsee Suomen Aktiivisin Työpaikka -sertifikaatin.
Kilpailun voittaja palkitaan näyttävästi Urheilugaalassa.
HENKILÖSTÖN HYVINVOINTI ON
KILPAILUETU JA REKRYTOINTIVALTTI
Työhyvinvointiin painottuvissa keskusteluissa keskitytään usein kulujen karsimiseen ja työkykyriskien minimointiin.
Näkökulma on varsin ymmärrettävä, sillä työkyvyttömyyseläkkeet ja poissaolot tulevat yrityksille ja yhteiskunnalle
erittäin kalliiksi. Kulujen minimoinnin lisäksi henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseen linkittyy kuitenkin myös
monenlaisia muita mitattavia hyötyjä.
Sosiaali- ja terveysministeriön laskelmien mukaan työkyvyttö- vahvaa näyttöä siitä, että hyvä työkykyjohtaminen on positiivi-
myyseläkkeet, sairauspoissaolot, vajaakuntoisena työskentely, sesti yhteydessä työpaikan liiketulokseen (Ahonen 2016).
tapaturmat ja ammattitaudit sekä työikäisen väestön sairaan-
Kilpailuedun lisäksi henkilöstön hyvinvointi on myös mah-
hoitokustannukset maksavat Suomen kansantaloudelle vuosit- dollinen rekrytointivaltti. Rekrytoinnin hankaluudesta ja jopa
tain yli 24 miljardia euroa menetettynä työpanoksena. työntekijäpulasta käydään ajoittain keskustelua eri medi-
Näiden lukujen valossa ei ole yllättävää, että huomio työ-
oissa. Avoimia paikkoja on entistä vaikeampi saada täytettyä.
hyvinvoinnissa on usein keskittynyt edellä mainittujen kulu- Nykyään työnhakijat painottavat työnhaussa erilaisia asioita
jen pienentämiseen. Viime vuosina näkökulma työhyvinvoin- kuin ennen. Tittelin ja palkan sijaan työantajaa valittaessa pai-
tiin on kuitenkin monipuolistunut. Kustannusten minimoinnin nottuvat työn merkityksellisyys sekä vastuullisuuteen ja arvoihin
lisäksi mukaan on tullut muun muassa työn tuottavuuteen liitty- liittyvät teemat. Henkilöstön hyvinvointi nähdään osana yrityk-
viä näkökulmia. sen vastuullisuutta.
Eräs tuore näkökulma on presenteismin eli vajaakuntoi- CGI:n tuoreen työelämätutkimuksen mukaan 73 % työn
sena työskentelyn huomioiminen. Työntekijä on tällöin fyysi- tekijöistä on myös sitä mieltä, että työnantajan pitäisi ottaa
sesti läsnä työpaikalla, mutta alentuneesta terveydentilasta suurempi vastuu työhyvinvoinnista. Työkyvyn ylläpitäminen
tai toimintakyvystä johtuen suorituskyky on laskenut ja töitä nähdään vastuullisena tekona, mutta myös välttämättömyytenä
tehdään vajaatehoisena. Kun töitä tehdään vuoden ympäri yrityksen kilpailukyvyn ja pidempien työurien turvaamiseksi
vajaatehoisena, on menetetty työpanos jopa suurempi kuin sekä työntekijämielikuvan kannalta.
poissaolojen aiheuttama. (Hälsa 2017). Alentunut suoritus-
Yritysvastuuteot ja niistä viestiminen tulevatkin tulevaisuu-
kyky voi johtaa yksilön kohdalla töiden kasaantumiseen, kii- dessa todennäköisesti kasvattamaan tärkeyttään. OP:n suur
reeseen ja työn kuormituksen kasvuun. Terve ja hyvinvoiva yritystutkimuksesta kävi ilmi, että vastuullisuus vaikuttaisi ole-
henkilöstö on siten sekä yksilön että työnantajan etu. On myös van kytköksissä myös yritysten tuloksellisuuteen. Vastuullisuus-
30 HR viesti 1/2020