konteksteihin. Usein onkin vaikea erottaa, onko peli tarkoitettu
hyödyn tavoitteluun vai viihteeksi.
Tuotannollinen työ on automatisoitu
Tehdasrobotit ja automaatio ovat jo vieneet ison osan tuotan
mutta nyt pelaaminen on siirtymässä tavallaan takaisin hyöty
nollisista töistä. Ihmisiä tarvitaan melkeinpä vain valvomoissa
tarkkailemassa, että kaikki sujuu.
Robotit ovat tulossa myös palveluammatteihin. Helsin
gin uudessa Oodi-kirjastossa tyhjentävät melko yksinkertai
set robotit palautettujen kirjojen automaatin ja kuljettavat kirjat
varastoon. Kevään mittaan on tulossa myös robotteja kirjojen
hyllyttämiseen. Robotit vapauttavat kirjastovirkailijat asiakasra
japintaan ja henkilökohtaiseen neuvontaan.
Mikä on ihmiskunnan tulevaisuus? Takaisin luontoon ja
elossapysymisen taisteluun, kun ensin olemme pilanneet kau
niin planeettamme – vaiko jatkuvaan joutenoloon, kun robotit
hoitavat ruumiillisen työn ja algoritmit muut rutiinit.
Tulevaisuuden virtuaalivisiossa voi koko elämän viettää vir
tuaalisten palvelujen tilassa, sieltä koskaan poistumatta, mutta
kuitenkin yhteydessä koko maailmaan. Liikunta hoituu juok
sumatolla ja robotti tuo ravintoa. Kavereitakin tavataan enää
vain virtuaalimaailmassa. Tällaista tutkimusta siis tehdään yli
päätään maailmalla paljon.
Toimittajan näkökulmaa tulevaan
Keinoälyllä on yksi paha puute: Se ei tee virheitä, eikä siis
Kuvassa Oodin robotti, joka kuljettaa kirjoja varastoon – valot vilkkuvat
ja se osaa väistellä esteitä sekä käytävillä kulkevia ihmisiä.
osaa niistä oppia. Keinoäly osaa mallintaa ja analysoida
nopeasti: osakekauppaa, syöpädiagnoosin, lannoituksen tar
peen, kulkureittejä, melkein mitä vain. Se osaa analysoida
valtavia tietomääriä. Siis niitä tietoja, joita sille on syötetty. Se
osaa myös jossain määrin oppia, mutta ei kuitenkaan voita
ihmisen aivoja, jotka toimivat luovasti. Keinoäly voi kuulemma
olla jopa puolueellinen, jos algoritmin kehittäjä on sellainen.
Kuulemma on jo löydetty seksistisiäkin algoritmeja.
Jos olet itse jo yrittänyt asioida robotin kanssa, ymmärtä
net hyvin, miksi kokeilu roboteista hotellin vastaanottovirkai
lijoina jouduttiin Japanissa keskeyttämään. Kokeilu ei saanut
asiakkaiden hyväksyntää.
Koulutus on tulevaisuudessakin avainasemassa
”
Ihmisten
johtamiseen
sopii edelleen
paremmin toinen
ihminen.
Pelkäämme, että keinoäly ja robotit vievät työpaikat. Vieköön
ne, jotka ne voivat viedä eli tylsät rutiinit ja vaaralliset teh
tävät. Ihmistä tarvitaan edelleen kanssakäymiseen ihmisten
kanssa, sillä meillä on luovuutta ja uteliaisuutta sekä tunteita mittajan mieleen ajatuksen, voisiko näihin yksinkertaisiin töi
– iloa, surua ja rakkautta sekä ideoita ja ymmärrystä, omi hin ottaa vajaakuntoisia, jotka saisivat työstä elämäänsä sisäl
naisuuksia, joita ei voida heti työstää algoritmeiksi, mutta nii töä ja iloa?
den avulla voimme kehittää uutta hyvinvointia. Kehitystyössä
Aivan lähivuosina ei kovin suuria muutoksia ole odotetta
voimme hyödyntää pelillisyyttä ja algoritmeja – sekä osaa vissa. Jopa yritysjohtamisessa mennään vastakkaiseen suun
jia, jotka hallitsevat ohjelmoinnin salat. Tarvitsemme koulu taan. On todettu, että ihmiset ovat innovatiivisempia ja saavat
tusta, jotta opimme paremmin hyödyntämään avujamme. Me enemmän aikaan, kun he voivat hyvin ja heillä on inspiroiva
osaamme ajatella tulevaa, arvioida ja yhdistellä asioita, jotka työyhteisö. Ihmisten johtamiseen sopii edelleen paremmin toi
eivät ole vain 0/1-operaatioita. Mainittu kirjastorobotti toi toi nen ihminen. n
1/2019
HR viesti 33