Juho Hamari Tampereen ja Turun yliopistoista sanoo, että pelillistämisessä (gamification) ei ole kyse vain digitaalisten pelien pelaamista,
vaan laajemmasta yhteiskunnan murroksesta.
Suomi on yksi digitalisaation kärkimaista, joten ei hämmästytä,
että meillä on myös ehkä maailman ensimmäinen pelillistämisen
professuuri, jota hoitaa Juho Hamari Tampereen ja Turun
yliopistoissa. Hamari lähestyy pelejä ja teknologiaa
psykologian, tietojärjestelmätieteen ja taloustieteen
näkökulmasta.
Miten maailma kehittyy hänen näkökulmastaan? joka vuotaa sieltä kohti valtakulttuuria. Se on jo osa arkipäi
”Pelillistämisessä (gamification) ei ole kyse vain digitaalisten väämme, vaikka emme edes tiedosta pelaavamme.
pelien pelaamista, vaan laajemmasta yhteiskunnan murrok
Joillekin peleistä on tullut ammatti. He joko koodaavat
sesta”, toteaa Hamari. Teknologian kehitys on mennyt tehok pelejä tai pelaavat niitä ammatikseen. Suomalaisia onkin jo
kuusajattelussa jo niin pitkälle, että huomio kiinnittyy enem mukana E-urheilun huipputasolla. He ovat omissa piireissään
män ja enemmän teknologian ja organisaatioiden tekemisestä seurattuja ja ihailtuja hahmoja.
motivoivammaksi ja yksikön kehitykseen tähtääväksi. Tähän
tarpeeseen pelillistäminen juurikin vastaa.
Tarkoituksellinen pelillistyminen on esim. sitä, että yrityk
sen johto päättää muuttaa organisaatiorakennetta ja toiminta
tapaa sellaiseksi, että se tarjoaisi samoja positiivisia kokemuk
Digitaalisuus on olennainen osa sia, taitoja ja kehittymistä kuin hyvät pelitkin tarjoavat. Ihmiset
nykyihmisen elämää hoitavat työtään pelillisemmin ja aina enemmän etätyönä.
Pelit ja pelaaminen ovat jo kasvaneet laajaksi mediamuo
Maailman ensimmäiset digipelit olivat sitä, että elektro
doksi. Ihmiset ovat kasvaneet ja tottuneet pelilliseen inter nisia instrumentteja modattiin niin että niillä voitiin pelata.
aktioon. Peliyhteisöihin on muodostunut omanlainen kulttuuri, Sen jälkeen videopeleistä on tullut iso oma teollisuutensa,
32 HR viesti 1/2019