kakerroin pienentää osittaista varhennuttua vanhuuseläkettä . Jos varhennetun vanhuuseläkkeen jälkeen loputkin eläkkeet otetaan maksuun vanhuuseläkeiässä , lopullinen kuukausieläke olisi esimerkkitapauksessa 976 euroa ( 750 + 226 ) ennen elinaikakertoimella tarkistamista . Mikäli osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen ohella tehdään töitä , työtulo kerryttää kuitenkin vielä eläkettä . Lisäksi , jos eläkkeen loppuosan ottamista lykätään ja se otetaan maksuun vasta alimman vanhuuseläkeiän jälkeen , tätä osaa korotetaan lykkäyskorotuksella .
Toinen uusi eläkemuoto on työuraeläke , jolle voi jäädä aikaisintaan 1.2.2018 . Vuonna 1955 tai sen jälkeen syntyneet henkilöt voivat saada työuraeläkettä . Työuraeläkkeeseen voi olla oikeus 63 vuotta täyttäneellä työntekijällä , joka on työskennellyt vähintään 38 vuoden ajan rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavassa työssä ja jonka työkyky on sairauden , vian tai vamman vuoksi heikentynyt , minkä seurauksena myös työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä ovat pysyvästi heikentyneet . Työn luonteelta vaaditaan esimerkiksi suurta lihasvoimaa edellyttäviä tai lihaksia pitkäkestoisesti kuormittavia työliikkeitä tai työskentelyä erityisen vaativassa ja poikkeuksellista henkistä kuormitusta aiheuttavassa vuorovaikutteisessa työssä , jotta se oikeuttaisi työuraeläkkeeseen . Edellytyksenä työuraeläkkeen saamiselle on lisäksi , että rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttava työ jatkuu työntekijän täyttäessä 63 vuotta tai sen jälkeen eläkehakemuksen vireille tullessa taikka sen päättymisestä on kulunut enintään vuosi . Työuraeläkkeen suuruus vastaa työuraeläkkeen alkamista edeltävän kuukauden loppuun mennessä ansaittua eläkettä .
Eläkeuudistuksen myötä eläkekarttumat yhtenäistyivät . Vuoden 2017 alusta lähtien eläkettä karttuu vuodessa 1,5 prosenttia tuloista eli 1,5 senttiä jokaista ansaittua euroa kohden . Myös eläkkeellä ollessa tehty työ kartuttaa eläkettä 1,5 prosenttia vuosituloista vakuuttamisvelvollisuuden ylärajaan saakka . Vakuuttamisvelvollisuuden yläikäraja on vuonna 1957 tai sitä ennen syntyneillä 68 vuotta , vuosina 1958 – 1961 syntyneillä 69 vuotta ja vuonna 1962 ja sen jälkeen syntyneillä 70 vuotta . Vakuuttamisvelvollisuus päättyy siihen kalenterikuukauteen , jolloin työntekijä on saavuttanut kyseisen yläikärajan . Työntekijöille eläkettä alkaa karttua 17 ikävuodesta ja yrittäjille 18 ikävuodesta lähtien . Poikkeuksellisesti 53 – 62-vuotiaille karttuu eläkettä korotetusti 1,7 prosenttia vuodessa vuosina 2017 – 2025 , jolloin myös tähän ikäryhmään kuuluvan työntekijän eläkemaksu on 1,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin muiden työntekijöiden . Aiemmin eläkkeen karttumasta on vähennetty palkansaajan työeläkemaksu , mutta jatkossa vähennystä ei tehdä vaan eläkettä karttuu koko palkasta .
Uudistus koskee vasta lain voimaantulon jälkeen karttuvia eläkkeitä . Se ei siis vaikuta jo maksussa oleviin eläkkeisiin tai ansaittuihin eläkkeisiin .
Vuodenvaihteessa tuli kuulemma paljon muitakin muutoksia työlainsäädäntöön , mikä nyt siis muuttuikaan ? Työsopimuslain muutokset ja kilpailukykysopimuksen aiheuttamat muutokset tulivat voimaan lähes sellaisena kuin hallitus ne esitti ja Kysymys ja vastaus -palstalla edellisessä HR-viestissä 5 / 2016 jo käytiin läpi . Eli pitkäaikaistyöttömille on nyt mahdollista tehdä määräaikainen työsopimus ilman erityistä perustellun syyn vaatimusta ja vaikka työnantajalla olisi pysyvä työvoiman tarve . Lisäksi koeaika piteni neljästä kuukaudesta kuuteen kuukauteen ja sitä voidaan pidentää työntekijän ollessa työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä . Takaisinottovelvollisuus puolestaan lyheni yhdeksästä kuukaudesta neljään kuukauteen ja mikäli työsuhde on jatkunut keskeytyksettä 12 vuotta , se on kuusi kuukautta .
Muutosturva laajeni siten , että työnantajan on tietyissä tilanteissa tarjottava irtisanotulle työntekijälle mahdollisuus osallistua työllistymistä edistävään valmennukseen tai koulutukseen , joka tulee järjestää kahden kuukauden kuluessa irtisanomisajan päättymisestä . Lisäksi työnantajalla on tietyin edellytyksin velvollisuus järjestää irtisanotulle työntekijälle työterveyshuolto kuuden kuukauden ajan työntekovelvollisuuden päättymisestä lukien .
Myös aikuiskoulutustukeen suunnitellut muutokset tulivat voimaan ja työttömyyspäivärahakausi lyheni pääsääntöisesti 400 päivään tai 300 päivään niillä , joilla on vähemmän kuin kolme vuotta työhistoriaa . Työttömillä , jotka täyttävät työssäoloehdon 58 vuotta täytettyään , työttömyyspäivärahakauden enimmäiskesto säilyy kuitenkin 500 päivänä .
Muutoksia tuli myös yhteistoimintalakiin ja palkkaturvalakiin . Palkkaturvalakia muutettiin siten , ettei palkkaturvajärjestelmä muodostu kilpailukykysopimuksessa tarkoitettujen selviytymissopimusten esteeksi . Yhteistoimintalain soveltamisala laajeni siten , että jatkossa myös ulkomaisten yhteisöjen sivuliikkeet , joissa työskentelevien työntekijöiden määrä säännöllisesti on vähintään 20 , kuuluvat lain soveltamisalaan . n
JUHA KUJALA ANNE PETÄJÄNIEMI-BJÖRKLUND JANI PITKÄNEN HEIKKI TUOMELA
1 / 2017 HR viesti 41