ÄLÄ ULKOISTA MOTIVAATIOTA !
INNOSTUNUT TYÖNTEKIJÄ ON TUOTTAVA TYÖMYYRÄ – EIKÄ KAIPAA PORKKANAA SAATI KEPPIÄ
TEKSTI : SAMI J . ANTEROIENN KUVA : FILOSOFIAN AKATEMIA OY
Työntekijän , työnantajan tai yhteiskunnallisen päättäjän kannattaa pohtia , onko työ sisäisesti vai ulkoisesti motivoitunutta . Sisäisesti ” liekeissä ” olevan työntekijän tehokkuus on nimittäin tutkimusten mukaan paljon kestävämmällä pohjalla kuin puhtaasti ulkoisesti motivoituneen suorittajan . Tutkimustulosten mukaan sisäinen motivaatio on myös hyväksi yksilölle itselleen ja hänen omalle hyvinvoinnille ja terveydelleen .
Motivaatiotutkija Frank Martela Helsingin yliopistosta ja Filosofian Akatemiasta uskoo , että Suomessa on paljon työpaikkoja , jotka ovat sisäistäneet ajatuksen sisäisestä motivaatiosta kasvun moottorina ” todella hyvin ”.
” Nämä organisaatiot myös toteuttavat tätä ajatusta tavalla , joka on ihan kansainvälisestikin katsoen esimerkillistä ”, Martela toteaa ja lisää , että meillä on maassamme toimijoita , jotka ovat aivan globaalin kehityksen kovimmassa kärjessä .
” Samaan aikaan on myös aivan liian monia organisaatioita , jotka ovat kaukana tästä ja jotka tästä syystä onnistuvat tukahduttamaan työntekijöidensä luovuuden ja innostuksen ”, tutkija harmittelee .
Martela kuitenkin uskoo ja toivoo , että kehityssuunta on myönteinen – ja että yhä useampi organisaatio ja johtaja alkaa todella sisäistää näitä teemoja . Kysymyksessä on kuitenkin pitkälti uskonasia ( ja toivon- ), koska Martelan mukaan hänellä ei ole käytössään sellaista tutkimusdataa , josta trendin voisi todentaa suuntaan tai toiseen .
Kolmea en vaihda Martela oli mukana tekemässä eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan parin vuoden takaista motivaatioraporttia , jossa nimetään sisäisen motivaation kolme perustekijää : omaehtoisuus , kyvykkyys ja yhteisöllisyys ( ja jos termit maistuvat liikaa motivaatioraportilta , voi vaihtaa ne termeihin ” vapaus , virtaus ja vastuu ”).
Omaehtoisuus tarkoittaa ihmisen kokemusta siitä , että hän on vapaa päättämään itse tekemisistään . Omaehtoisessa toiminnassa tekeminen ei tunnu ulkoa ohjatulta , vaan motivaatio lähtee yksilön sisältä : hän kokee jonkun tietyn asian omakseen ja nauttii tekemisestä itsestään .
Koska autonomia lähtee yksilöstä itsestään , voidaan ajatella , että esimiehen on hankala sitä lisätä . Kapuloita rattaisiin pomo tosin kyllä pystyy heittämään : esimies voi hyvin helposti tuhota autonomian kokemuksen esimerkiksi mikromanageroimalla ja kääntämällä kontrollinupit kaakkoon .
Homma hanskassa Kyvykkyys tarkoittaa yksilön kokemusta siitä , että hän osaa hommansa ja saa asioita aikaan . On myös sangen helppo nähdä , että ihmiset nauttivat enemmän sellaisesta tekemisestä jossa pärjäävät , kuin sellaisesta , jossa suoritus jatkuvasti tökkii . Koettu kyvykkyys on myös selvässä yhteydessä parempaan lopputulokseen ja yksilön tuottavuuteen työpaikalla .
Esimerkiksi Filosofian Akatemian tutkija Lauri Järvilehto yhdistää kyvykkyyden tekemisessä koettuun flow-tilaan : ihmisen motivaatio on korkeimmillaan silloin , kun tekemisen haastetaso osuu ns . flow-kanavaan , jossa oma osaaminen ja haastetaso kohtaavat optimaalisella tavalla . Kun haastetta on liian vähän omaan osaamiseen nähden , yksilö tylsistyy . Kääntöpuolikin toki löytyy : liian haastava tehtävä ja jatkuvat epäonnistumiset ahdistavat ja syövät sisäistä motivaatiota .
Anna hyvän kiertää Yhteisöllisyys kumpuaa ihmisen perustavasta tarpeesta olla yhteydessä toisiin ihmisiin . Motivaatiomme on vahvasti kytköksissä ympärillämme oleviin ihmisiin : kun koemme olevamme osa kannustavaa , turvallista ja lämminhenkistä yhteisöä , olemme parhaimmillamme .
12 HR viesti 1 / 2017