HR viesti 1/2017 | Page 40

Palstalla asianajotoimisto Evershedsin työoikeusryhmän osaajat vastaavat aiheeseen liittyviin kysymyksiin.

TEKSTI: TIMO JARMAS ASIANAJAJA, VARATUOMARI, OSAKAS EVERSHEDS ASIANAJOTOIMISTO OY

Eläkeuudistus tuli voimaan 1.1.2017. Mitä se tarkoittaa käytännössä? Eläkeuudistus muutti eläkejärjestelmäämme monella tavalla. Yksi eniten huomiota herättäneistä muutoksista on eläkeiän nousu. Eläkeikä nousee kolmella kuukaudella jokaista syntymävuosiluokkaa kohden, kunnes saavutetaan 65 vuoden vanhuuseläkeiän alaraja. Vuonna 1955 syntyneet ovat ensimmäinen ikäluokka, jonka eläkeikä nousee. Vuonna 2018 kyseinen ikäluokka saa jäädä vanhuuseläkkeelle 63 vuoden ja 3 kuukauden iässä. Seuraava ikäluokka, eli 1956 syntyneet, 63 vuoden ja 6 kuukauden iässä ja näin edelleen. Ikäluokkien 1962 – 1964 vanhuuseläkeiän alaraja on 65 vuotta.

Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneillä eläkeikä voi nousta korkeammaksi kuin 65 vuotta, sillä eläkeikäraja kytketään yleiseen eliniän muutokseen. Jokaiselle ikäluokalle muodostuu oma eläkeikänsä. Eläkeikä nousee vuosittain enintään kahdella kuukaudella vuodesta 2030 alkaen. Eläkeiän kytkemisellä elinikään pyritään säilyttämään työn ja eläkkeen suhde kestävänä.

Elinaikakerroin leikkaa kuukausieläkettä eliniän kasvun mukaisesti, jotta eläkepotti riittää ihmisen koko elinajaksi. Uudessa järjestelmässä käyttöön otetaan tavoite-eläkeikä, johon asti työskenneltyään saa eläkettä sen suuruisena kuin sitä olisi ilman elinaikakerrointa karttunut alimpaan vanhuuseläkeikään mennessä. Tavoite-eläkeikä vaihtelee syntymävuodesta riippuen ja se on noin yhdestä kolmeen vuotta alinta vanhuuseläkeikää korkeampi.

Uudistus myös kannustaa pidentämään työuria mahdollisuuksien mukaan. Mikäli työskentely jatkuu vanhuuseläkeiän alarajan jälkeen, jokainen jatkokuukausi kerryttää lisää eläkettä. Vuonna 2017 tulee sovellettavaksi lykkäyskorotus, joka on 0,4 prosenttia kuukautta kohden. Eläkkeen lykkääminen vuodella korottaa eläkettä siis 4,8 prosentilla. Lisäksi työansioista kertyy edelleen eläkettä normaalisti 1,5 prosentin peruskarttuman mukaisesti vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajaan saakka. Koko työuran aikaiset ansiot vaikuttavat lykkäyskorotukseen. Esimerkiksi, jos alimpaan vanhuuseläkeikään mennessä on karttunut eläkettä 900 euroa kuukaudessa ja eläkkeelle siirtymistä lykätään vuodella, jonka aikana uutta eläkeoikeutta karttuu 45 euroa, lykkäyskorotus vaikuttaa seuraavasti: lykkäyksen jälkeen karttunutta eläkettä( 900 + 45) korotetaan lykkäyskorotuksella( 12 x 0,4 % = 4,8 %), eli eläkkeeksi saadaan noin 990 euroa kuukaudessa ennen elinaikakertoimen vaikutusta.

Lisäksi uudistuksen myötä käyttöön tuli kokonaan uusia eläkemuotoja. Osa-aikaeläkkeen tilalle tuli vuoden 2017 alusta lähtien aiempaa joustavampi osittainen varhennettu vanhuuseläke. Osittaista varhennettua vanhuuseläkettä voi nostaa riippumatta siitä, jatkaako töissä tai vähentääkö työntekoa. Kaikki 61-vuotiaat ja sitä vanhemmat voivat ottaa osittaista varhennettua vanhuuseläkettä. Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee kuitenkin siten, että 1964 syntyneillä alaikäraja on 62 vuotta ja 1965 ja sen jälkeen syntyneillä alaikäraja on sopeutettu eliniän muutokseen. Kertyneestä eläkkeestä on mahdollista ottaa maksuun puolet tai neljännes osittaisena varhennettuna vanhuuseläkkeenä. Varhainen lähtö eläkkeelle pienentää kuitenkin eläkettä, sillä siitä osasta, joka nostetaan varhennettuna vanhuuseläkkeenä, tehdään 0,4 prosentin kuukausittainen varhennusvähennys. Vähennys vaikuttaa koko eläkeajan kuukausieläkkeen suuruuteen. Esimerkiksi, jos eläkeikä on 64 vuotta ja osittainen varhennettu vanhuuseläke aloitetaan 62-vuotiaana, varhennusvähennys lasketaan 24 kuukaudelta( 24 x 0,4 % = 9,6 %). Mikäli 62-vuotiaana karttunut kuukausieläke olisi tällöin 1000 euroa ja siitä haluttaisiin ottaa 25 % eli 250 euroa varhennettuna, tätä summaa vähennetään varhennusprosentilla 9,6 eli kuukaudessa varhennettua vanhuuseläkettä saisi 226 euroa. Käytännössä tässä tapauksessa eläke pienenisi pysyvästi 24 euroa kuukaudessa. Lisäksi elinai-