vat mahdollisuuksia ketterille yrityksille napata parhaat tekijät. Pätevät ja osaavat työntekijät on mahdollista – ja enemmän kuin pieni pakko – houkutella yrityskulttuurin ja työnantajamielikuvan kautta kiinnostumaan yrityksestä, jo ennen kuin mikään rekrytointikeskustelu on edes oraalla.
Tutkimuksessa todetaan, että kohdennettu ilmoittelu somessa lisääntyy samalla kun digitaalisten sisältöjen käyttö yleistyy. Ilmoittelukenttä pirstaloituu ja tärkeäksi nousee ymmärrys siitä, mitä kanavia käyttämällä tavoitetaan tehtävään sopivat kandidaatit. Iso” pay-off” piilee siinä, kuinka hyvin onnistutaan jo ilmoitteluvaiheessa kertomaan aidosti työnantajakuvasta. Mahdollisesti uraauurtavana kehityskohteena tutkimus mainitsee big datan käytön suorahaussa.
Rekry kuuluu kaikille? Samalla tutkimus puhuu brändinhallinnan tärkeydestä ja muistuttaa, että HR ei voi olla ainoa vastuullinen taho tällä saralla – muuten brändi on päälle liimattu tarra. Toinen asia on” järjestelmäketteryys”: rekrytointiin osallistuu useampi taho ja järjestelmän on taivuttava siihen, että monet voivat sitä käyttää sekä arvioida hakijaa. Systeemistä on saatava järjellistä dataa ulos, ja tätä dataa on pystyttävä käyttämään hyödyksi rekrytoinnin automatisoinnissa.
Kansallisen rekrytointitutkimuksen mukaan työnhakuprosessin digitalisoituminen tekee nyt isoa läpimurtoa kautta koko ketjun – mutta Suomessa nämä muutokset tapahtuvat valitettavan hitaasti verrattuna moniin muihin maihin. Digiin kannattaa panostaa kuitenkin jo ihan taloudellisista syistä: sähköiset rekrytointi-ilmoitukset saavuttavat somessa ison määrän ihmisiä ilman sanottavia kustannuksia. Töitä on silti tehtävä ja rahaakin käytettävä: esimerkiksi työnantajamielikuvan rakentaminen on entistäkin tärkeämpää, koska huippuosaajia vaanii sama informaatiotulva ja-läkähtyminen kuin kaikkia muitakin.
Pelaa niin tiedät Uusiakin lääkkeitä on tulossa. Suuressa maailmassa organisaatiot ovat ottaneet pelillistämisen( gamefication) yhdeksi somerekrytoinnin muodoksi: esimerkiksi USA: n armeija rekrytoi räiskintäpelin avulla ja IT-firmat laittavat hakijat etsimään ja murtamaan piilotettuja koodeja. Myös esimerkiksi L’ Oreal on käyttänyt pelillistämistä rekrytoinnissaan. Suomessakin on jo pientä yritystä tällä saralla – etenkin softafirmojen keskuudessa – mutta Tom Laine ei usko, että pelillistäminen ryöpsähtää valtavirtaan ihan helposti.
” Pelillistämisestä rekrytoinnissa on puhuttu jo monta
32 HR viesti 1 / 2017