” Kukaan ei ole tehnyt tällaista aikaisemmin tässä maassa”, toteaa Närhinen.” Nyt on luotu se yhteinen mittaristo, jolla yritys saa sitä kaivattua suunnitelmallista otetta työkykyjohtamiseen”, lisää Laukkanen. Keskeisinä mittareina tarkastellaan työkyvyttömyyspäivien, eläkemenojen, tapaturmavakuutuksen sekä työterveyden kuluvan vuoden kustannuksia suhteessa yrityksen tavoitteisiin.
Eläkemaksuluokilla on eroa Yrjö Närhinen muistuttaa, että asia on myös kansallisesti erittäin merkittävä: vuotuisten kustannusten valossa työkyvyttömyyspommi on neljä kertaa isompi kuin julkista keskustelua dominoiva sote-uudistus. Ja yritysten kannattaa panostaa pomminpurkutalkoisiin jo ihan itsekkäistä taloudellisista syistä:
” Esimerkiksi eläkemaksuluokissa haitari on todella iso eri yritysten välillä – tämä on asia, jossa työkykyjohtamisella todella on merkitystä ja saavutetut säästöt konkreettisia.”
Ville-Veikko Laukkanen huomauttaa, että yritysten ajatusmaailma on muuttunut viime vuosien aikana. Siinä missä konepajalle hankitaan antureita tehokkuusvaatimusten takia, myös ihminen tarvitsee mittarinsa – ja ohjelman, joka kertoo missä mennään. Kun tietyt punaiset liput nousevat, työnantaja ymmärtää puuttua peliin.
” Kun työntekijöistä saadaan monipuolista tietoa järjestelmään, voidaan varmistaa että ihminen ei väsähdä ja pala loppuun. Yrityksissä on nyt selvästi huomattu, että ihmisiä pitää huoltaa ja hoitaa siinä missä koneitakin”, Laukkanen toteaa.
Vuosien kehitystyön tulos Ihan tyhjästä Polku ei ole syntynyt. Varma ja Terveystalo ovat jo vuosia tehneet kunnianhimoisia työkykyjohtamisen hankkeita isojen asiakkaiden kanssa ja keränneet arvokkaita tiedonjyväsiä talteen.” Nyt on aika viedä opittua myös pk-kentälle”, toteaa Närhinen.
” Meillä on mahdollisuus avata tuottavuuspalvelut isommalle porukalle. Näin kannattaa tehdä, koska Suomen teollinen rakenne on muuttumassa: pk-yritykset ovat yhä isompi draiveri tulevaisuudessa ja meidän on varmistettava, että myös ne saavat tehokkaita työhyvinvointipalveluja”, Närhinen linjaa.
Laukkasen ja Närhisen mukaan ihmisten työkykyjohtaminen on” kova juttu” yhteiskunnan, yritysten ja yksilön kannalta. Jonkun on otettava se ensimmäinen askel, miehet pohtivat.
Kuka omistaa ongelman? Närhinen toteaa, että kysymyksessä on nimenomaan strateginen asia, joka vaikuttaa suoraan yritysten selviytymiseen ja menestymiseen. Ja kun aikaisemmin lähinnä vain esimiehille luotiin painetta tehdä jotain työkykyasioille, nyt jo tiedostetaan, että tarvitaan koko organisaatio patoa tilkitsemään.
Varma ja Terveystalo ovat määritelleet strategisen työkykyjohtamisen kriittiseksi tekijäksi tuottavuuden kannalta – ja niin Polun kova ydinkin on silkkaa bisnestä. Polku ottaa kaikessa huomioon liiketoiminnalliset tarpeet – liittyen yrityksen arvoon ja sen kasvattamiseen sekä yrityksen kilpailukykyyn – yhä dynaamisemmassa ja monimutkaisemmassa liiketoimintaympäristössä.
Laukkanen ja Närhinen näkevät, että avainasemassa suomalaisessa yrityskentässä on – nyt ja tulevaisuudessa – henkilöstön osaaminen ja organisaation suorituskyky sekä kyky oppia ja mukautua muuttuviin tilanteisiin.
Sama kaiku askelten Laukkasen mukaan Suomella on useita haasteita voitettavana, mutta työkyvyn on oltava listan kärkipäässä, mikäli kovenevassa kisassa mielii pärjätä.
” Kun puhumme yritysten kanssa, joka puolella nousee esiin sama viesti: huoli kilpailukyvystä. Työuria halutaan pidentää ja porukka pitää terveenä ja tuottavana, mutta aina ei tiedosteta, mitä se vaatii”, Laukkanen toteaa. Suomessa on myös niin kallis ja koulutettu työvoima, että olisi sulaa hulluutta jättää se tuuliajolle.
” Nyt on pidettävä katse tiukasti pallossa.”
Motivaatio 2.0 Samalla on räätälöitävä systeemiä siten, että työelämän uudet tulokkaat kokevat sen omakseen. Milleniaalien tullessa työpaikoille vanhat lääkkeet eivät ehkä purekaan entisellä tavalla. Tästä seuraa, että työntekijä nostaa surutta kytkintä, mikäli työhyvinvointipuoli ei ole kunnossa.
” Kilpailu parhaista osaajista on tosiasia jo nyt – ja tulevaisuudessa kisa vain kiihtyy”, Närhinen huomauttaa. Työkyvystä huolehtiminen lähettää väkevän viestin siitä, että tämä työnantaja kantaa vastuunsa.
” Motivoitunut henkilöstö on kaikki kaikessa. Ilman sitä ei ole mitään”, Närhinen summaa. n
Työkykyjohtamisen Polku-palvelu
– tarjoaa työkykyjohtamisen dataa liiketoimintanäkökulmasta yhdessä näkymässä
– havainnollistaa yrityksen henkilöstön työkykyyn liittyviä riskejä sekä auttaa ymmärtämään työkyvyttömyyteen johtavaa polkua
– kuvaa työkyvyttömyyspäivien, eläkemenojen sekä työterveyden kuluvan vuoden kustannuksia suhteessa tavoitteisiin
1 / 2017 HR viesti 23