ÄLÄ ULKOISTA MOTIVAATIOTA!
INNOSTUNUT TYÖNTEKIJÄ ON TUOTTAVA TYÖMYYRÄ – EIKÄ KAIPAA PORKKANAA SAATI KEPPIÄ
TEKSTI: SAMI J. ANTEROIENN KUVA: FILOSOFIAN AKATEMIA OY
Työntekijän, työnantajan tai yhteiskunnallisen päättäjän kannattaa pohtia, onko työ sisäisesti vai ulkoisesti motivoitunutta. Sisäisesti” liekeissä” olevan työntekijän tehokkuus on nimittäin tutkimusten mukaan paljon kestävämmällä pohjalla kuin puhtaasti ulkoisesti motivoituneen suorittajan. Tutkimustulosten mukaan sisäinen motivaatio on myös hyväksi yksilölle itselleen ja hänen omalle hyvinvoinnille ja terveydelleen.
Motivaatiotutkija Frank Martela Helsingin yliopistosta ja Filosofian Akatemiasta uskoo, että Suomessa on paljon työpaikkoja, jotka ovat sisäistäneet ajatuksen sisäisestä motivaatiosta kasvun moottorina” todella hyvin”.
” Nämä organisaatiot myös toteuttavat tätä ajatusta tavalla, joka on ihan kansainvälisestikin katsoen esimerkillistä”, Martela toteaa ja lisää, että meillä on maassamme toimijoita, jotka ovat aivan globaalin kehityksen kovimmassa kärjessä.
” Samaan aikaan on myös aivan liian monia organisaatioita, jotka ovat kaukana tästä ja jotka tästä syystä onnistuvat tukahduttamaan työntekijöidensä luovuuden ja innostuksen”, tutkija harmittelee.
Martela kuitenkin uskoo ja toivoo, että kehityssuunta on myönteinen – ja että yhä useampi organisaatio ja johtaja alkaa todella sisäistää näitä teemoja. Kysymyksessä on kuitenkin pitkälti uskonasia( ja toivon-), koska Martelan mukaan hänellä ei ole käytössään sellaista tutkimusdataa, josta trendin voisi todentaa suuntaan tai toiseen.
Kolmea en vaihda Martela oli mukana tekemässä eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan parin vuoden takaista motivaatioraporttia, jossa nimetään sisäisen motivaation kolme perustekijää: omaehtoisuus, kyvykkyys ja yhteisöllisyys( ja jos termit maistuvat liikaa motivaatioraportilta, voi vaihtaa ne termeihin” vapaus, virtaus ja vastuu”).
Omaehtoisuus tarkoittaa ihmisen kokemusta siitä, että hän on vapaa päättämään itse tekemisistään. Omaehtoisessa toiminnassa tekeminen ei tunnu ulkoa ohjatulta, vaan motivaatio lähtee yksilön sisältä: hän kokee jonkun tietyn asian omakseen ja nauttii tekemisestä itsestään.
Koska autonomia lähtee yksilöstä itsestään, voidaan ajatella, että esimiehen on hankala sitä lisätä. Kapuloita rattaisiin pomo tosin kyllä pystyy heittämään: esimies voi hyvin helposti tuhota autonomian kokemuksen esimerkiksi mikromanageroimalla ja kääntämällä kontrollinupit kaakkoon.
Homma hanskassa Kyvykkyys tarkoittaa yksilön kokemusta siitä, että hän osaa hommansa ja saa asioita aikaan. On myös sangen helppo nähdä, että ihmiset nauttivat enemmän sellaisesta tekemisestä jossa pärjäävät, kuin sellaisesta, jossa suoritus jatkuvasti tökkii. Koettu kyvykkyys on myös selvässä yhteydessä parempaan lopputulokseen ja yksilön tuottavuuteen työpaikalla.
Esimerkiksi Filosofian Akatemian tutkija Lauri Järvilehto yhdistää kyvykkyyden tekemisessä koettuun flow-tilaan: ihmisen motivaatio on korkeimmillaan silloin, kun tekemisen haastetaso osuu ns. flow-kanavaan, jossa oma osaaminen ja haastetaso kohtaavat optimaalisella tavalla. Kun haastetta on liian vähän omaan osaamiseen nähden, yksilö tylsistyy. Kääntöpuolikin toki löytyy: liian haastava tehtävä ja jatkuvat epäonnistumiset ahdistavat ja syövät sisäistä motivaatiota.
Anna hyvän kiertää Yhteisöllisyys kumpuaa ihmisen perustavasta tarpeesta olla yhteydessä toisiin ihmisiin. Motivaatiomme on vahvasti kytköksissä ympärillämme oleviin ihmisiin: kun koemme olevamme osa kannustavaa, turvallista ja lämminhenkistä yhteisöä, olemme parhaimmillamme.
12 HR viesti 1 / 2017