sen johtamisen alan väitöstutkimuksessa todettiin, että HR-tietojärjestelmien käyttö yrityksissä on lisääntynyt voimakkaasti
viime vuosina, mutta tutkimustietoa aiheesta on erittäin niukasti. Heikkilän väitöskirjassa todetaan, että organisaatiopoli-
KUVA: ARI JATTU
Jukka-Pekka Heikkilän parin vuoden takaisessa kansainväli-
tiikalla, standardoidulla kielellä sekä instituutioilla – kuten lainsäädännöllä ja kulttuurilla – on merkittävä rooli HR-tietojärjestelmien käyttöönotossa.
Esimerkiksi standardoidun englannin kielen käyttö aiheut
taa haasteita, koska vanhojen HR-järjestelmien käyttö lisää
HR-henkilöstön työmäärää (mm. lisääntyneen käännöstyön
myötä). Käyttäjät eivät aina myöskään ymmärrä, mitä heidän
tulisi järjestelmässä tehdä.
Isojen kansainvälisten yritysten HR-järjestelmiin tehtävät paikalliset muunnokset taas voivat toimia hyvinkin fiksulla
tavalla – mutta toisaalta on vaarana, että erilaiset lokalisoinnit
vesittävät järjestelmien standardoinnista saatavat edut.
”
Järjestelmän
ansiosta HR
pystyy hyödyntämään
tietoa sujuvasti ja
kustannustehokkaasti.
HR Goes Some
”Jos ajatellaan periaatteen tasolla, niin järjestelmien räätälöinnin
suhteen pitää aina olla varovainen, koska esimerkiksi ylläpito ja
elinkaarikustannukset voivat osoittautua haasteellisiksi pitkän päälle”,
sanoo Sinebrychoffin talous- ja henkilöstöjohtaja Ari Jattu.
Väitöskirjassa arvioidaan, että etenkin sosiaalisella medialla
on merkittävä vaikutus HR-henkilöstöltä vaadittaviin kykyihin.
Lisäksi sosiaalinen teknologia muuttaa organisaatiorakenteita
Työsuhteen elinkaari haltuun
tuoden äänen henkilöstölle, mikä puolestaan nostaa henkilös-
Mepcon HRM-liiketoiminnasta vastaavalla johtajalla Petri
töhallinnon roolia entistä tärkeämmäksi esimerkiksi henkilöstön
Kahisalolla on asiasta selkeä mielipide: HRM-järjestelmäkoko-
koulutuksen suhteen.
naisuuden tulee tukea laajasti työsuhteen elinkaaren proses-
Liiketoimintaratkaisuja tarjoavan SAP:n tytäryhtiön
SuccessFactorsin taannoinen tutkimus taas paljasti, että orga-
seja ja esimiesten ja työntekijöiden arkirutiineja.
”Moderni HRM-järjestelmä sähköistää, automatisoi ja
nisaatiot hukkaavat 17 tuntia viikossa henkilöstöhallinnon
tehostaa toimintaa, vapauttaa resursseja sekä parantaa tie-
raporttien tekemiseen. Globaalin tutkimuksen vastaajista 72
donkulkua.”
prosenttia kertoi organisaatioidensa henkilöstön olevan maan-
”Hyvä järjestelmä ohjaa koko organisaatiota, jolloin HR-
tieteellisesti eri paikoissa – ja puolet (51%) globaaleista orga-
asiantuntijoiden aikaa säästyy vaativimpiin työtehtäviin. Kun
nisaatioista koki tiedon yhdistämisen eri tietolähteistä varsin
henkilöstöä koskeva data on yhdessä paikassa, sen hyödyntä-
haastavaksi tilanteessa, jossa organisaatioiden käytössä on
minen myös henkilöstöhallinnon ulkopuolella on helpompaa”,
useita eri HR-järjestelmiä.
Kahisalo arvioi.
Tästä syystä vain alle 22 prosenttia vastaajista arvioi olevansa erittäin tehokas henkilöstöhallinnon analytiikan alueella.
Kertarysäys kannatti
Isoissa taloissa on siis tarvetta virtaviivaistetuille järjestelmille,
Suomalaisilla yrityksillä on hyviä ja huonoja kokemuksia toteu-
mutta aina niitä ei saada siivilleen odotetusti – ainakaan kovin
tetuista isoista HR-järjestelm