Datataivas on jo täällä
Samalla pohdittiin sitä, että kehityskeskustelujen perinteinen ’ruutupaperi-ja-kynä’-malli alkaa olla aikansa elänyt. Timo Helosuon
mukaan analytiikan työkalut ovat muuttamassa suomalaista työelämää vahvasti myös HR-puolella – ja samalla kehityskeskusteluistakin voidaan ammentaa huomattavasti nykyistä enemmän
tietoa. Kirsi Hanhisalo katsoo että digityökalut ovat vahvoilla jo
nyt, mutta niiden merkitys kasvaa koko ajan.
”Työkalujen skaala laajenee ja HR-käytännöt tulevat muuttumaan radikaalisti”, hän toteaa.
Inhimillistä otetta ohjelmistot eivät silti korvaa koskaan. Harri
Sirénin mukaan uudenlainen ”kokemuksen johtaminen” on yhtä
lailla tärkeää: jos alainen pääsee kehityskeskustelussa esimerkiksi kertomaan jostain tuoreesta onnistumisen kokemuksestaan,
se luo kummasti nostetta arkiseen puurtamiseen.
Myös Sampo Suomalainen korostaa toisen huomioimisen tärkeyttä: pieni ”peukutus” aina silloin tällöin – joko digitaalisesti
tai livenä – on tärkeämpi asia kuin päällepäin voisi ajatella.
”Monesti kysymys on kuitenkin aika pienistä jutuista, kunhan
ne vain muistetaan tehdä.”
Parviälyä ja heimoidentiteettejä
Työn – etenkin tietotyön – jatkuva murros saa panelistit mietteliäiksi. Jos suunta on pois isoista avokonttoreista ja eräänlaisiksi
mikroyrittäjiksi, tuleeko kehityskeskustelusta fossiili alta aikayksikön? Kirsi Hanhisalon mukaan uudessa verkostoituneessa maailmassa voisi olla ”parvia” tai ”heimoja”, jotka kehittävät omia
kanaviaan ja keinojaan feedbackin antamiseen.
”Kohtaamisen tarve ei katoa mihinkään, vaan kehityskeskustelu siirtyy uusille foorumeille”, hän maalailee.
Kirsi Hanhisalo
kehittämispäällikkö, esimies-,
johtajuus- ja yrittäjyyskoulutukset,
Markkinointi-instituutti
Esimiestyön, johtajuuden ja osaamisen
kehittämisen asiantuntija. Kirsin intohimona on innovoida ratkaisuja, jotka edistävät yksilöiden ammatillista kasvua ja urakehitystä sekä varmistavat organisaatioiden kilpailukyvyn digiajan muuttuvassa
toimintaympäristössä. Hän työstää parhaillaan väitöskirjaa Knowledgeworkers’
professional growth and sustainable,
personalized learning in digital era.
Irmeli Kalliosalmi uskoo, että koko esimies-alainen-dynamiikka tullee muuttumaan tavalla tai toisella. Tulevaisuudessa
puhutaan ehkä enemmän saman verkoston jäsenistä, jotka ovat
erilaisissa vuorovaikutussuhteissa keskenään.
Myös Marjo Ylinen näkee, että kehityskeskustelu nykymuodossaan alkaa olla tiensä päässä – tilalle voisi kuvitella systeemiä, jossa vuorovaikutuksen tapoja ja kanavia on useita, ja tietynlainen sparraus on koko ajan päällä.
Presenssiä peliin!
Muutoksen tuulista mainitaan myös globalisaatio. Tiimien ollessa
monikansallisia ja maantieteellisesti hajallaan, vanha suomalainen ”omalla porukalla saunaan” -johtaminen voi käydä mahdottomaksi. Nykyajan esimieheltä siis vaaditaan paljon, mutta
panelistien mukaan erityisesti läsnäolo on se asia, joka erottaa
jyvät akanoista pomoportaassa.
Esimiehen ei tarvitse olla mikään halausautomaatti, mutta
autenttisuutta on lupa vaatia. ”Kehityskeskusteluteatteri” kääntyy
vain itseään vastaan, paneelissa uskotaan.
Samalla ei pidä unohtaa myöskään itse ”kehittyjän” roolia.
Jos työntekijä on avoimin mielin liikkeellä ja valmis ottamaan
vastaan rakentavaa kritiikkiä, kahvi ei mene väärään kurkkuun
– kummallakaan puolella pöytää.
40 HR viesti 1/2015
Irmeli Kalliosalmi
kehittämispäällikkö,
HR-koulutukset,
Markkinointiinstituutti
HR-osaamisen ja -koulutuksen ammattilainen,
joka rohkaisee HR-asiantuntijoita hankkimaan
vahvan HR-osaamisen ja
liiketoimintaymmärryksen, jotta HR voi parhaiten tukea organisaation
ja yksilöiden menestystä. Irmeli on luonut HR-ammattilaisten koulutuspolun, johon sisältyy tutkinnot henkilöstöassistenteille, henkilöstöpäälliköille ja henkilöstöjohtajille. Hän
innostuu henkilöstöjohtamisosaamisesta, joka tukee organisaation liiketoimintaa.