Moni kolminumeroista työmatkapäivää tekevä johtaja tai
Entä itse liikematka sitten? Lentokenttäkuolema, aikaerot,
temppuileva teknologia ja kroonisesti mönkään menevät aika-
asiantuntija kertookin jo asuvansa lentokoneessa ja/tai -ken-
taulut ovat jatkuvana harmina – ja ulkomaankeikalla oleval-
tällä. Samalla yritetään muistella, milloin kivat ja kiinnostavat
ta työntekijältä vielä odotetaan sitä paljon puhuttua huippuvi-
työmatkat muuttuivat psyykettä rassaavaksi pakkopullaksi. Eri-
rettä ja -suoritusta. Komennuksilla kohda-
tyinen sudenkuoppa piilee siinä, että
taan ja hurmataan vieraita ihmisiä, hoi-
reissussa työntekijälle ei jää tarpeeksi
dellaan vaativia tehtäviä ja painetaan
tarvittaessa myöhään yöhön töiden merkeissä.
Turun ammattikorkeakoulussa on tutkittu mobiilin työn työoloja ja työkuor-
”Työntekijällä on oltava
aikaa pitää huolta itsestään – lenkkipo-
mahdollisuus tarvittaessa
lulle tai kuntosalille ei juuri pääse ja jos
kieltäytyä työmatkoista
iltaelämään mennään, kyseessä on herkästi edustustilaisuus.
ilman kielteisiä
mitusta. Ursula Hyrkkäsen, Johanna Ko-
seurauksia”
Rajapinnassa 24/7
Tänä päivänä työmatka voi suuntautua
roman, Hanni Muukkosen, Mira Oja-
todella kauas. Matkustettaessa inhimilli-
lehdon, Maria Raution ja Martti Vartiaisen muodostama työryhmä haarukoi sopivaa työmatkapäivien
set rajat tulevat kuitenkin ennen pitkää vastaan. Turun ammat-
määrää vuodessa. Jonkinlaisena rajapyykkinä voidaan pitää
tikorkeakoulun raportissa todetaan, että yhden nyrkkisäännön
50 työmatkapäivää – tämän etapin ylittyessä matkanteosta ka-
mukaan työvuoron kestossa on korjattavaa, jos se ylittää ker-
toaa maku ja hohto monen kohdalla. Sitkeimmät tosin tuplaa-
ran viikossa 15 tuntia. Matkustamiseen sovellettuna kerran vii-
vat tämän luvun ennen kuin rasitus alkaa näkyä todenteolla.
kossa kertyvä yli 15 tuntia kestävä matkapäivä on jo merkittävä kuormitustekijä.
Lentokone ympäristönä ei erityisesti helli ihmistä. Esimer-
Ulkomaan työmatkojen määrä vastanneilla
kiksi matkustamon maanpintaa alhaisempi paine, ahtaat mat-
viimeisen 12 kuukauden aikana.
kustusolot ja jatkuva paikallaanolo kiristävät kehon vietereitä.
Raportti toteaa, että jo yli kahdeksan tunnin lentomatka on elimistölle selkeä kuormitustilanne ja riskitekijä erityisesti henkilöillä, joilla on hengitys- ja verenkiertoelinten sairauksia.
Myös yölähtö voi olla melkoinen ajolähtö elimistölle. Sekä matkalle lähtö että paluu
yöaikaan rikkoo rytmiä aika tavalla. Yötyön rasittavuutta tutkineet puhuvat elimistön sirkadiaanisista rytmeistä ja siitä, miten ne joutuvat pois raiteiltaan.
Kun kerran yötöiden osalta jo 20 yövuoroa vuodessa tuo suosituksen tarkistaa työntekijöiden terveys säännöllisin väliajoin, niin öiseen aikaan
liikkuvien reissumiesten ja -naisten tilanne on pitkälti vertailukelpoinen,
raportissa huomautetaan.
Täystyrmäys elimistölle
Sirkadiaanisia rytmejä rassaa myös nopea aikavyöhykkeiden ylittäminen. Lentomatkustaminen aikavyöhykkeiden yli muuttaa ihmisen vuorokausivaihtelun ajastusta lennon aikana syntyneen aikaeron verran – ja jahka kone laskeutuu, elimistö ryhtyy töihin korjatakseen tilanteen.
22 HR viesti 1/2012