La 11.2. JJK – VPS 2-4 (1-1)
Parikka 45. rp, 66. rp, Böling 69., Jibrin 88.
Kevari; Uimaniemi, Saranpää,
Jibrin, Woodbine; Engström
(Maki 81.min), Luokkala, Fowler, Heini; Parikka,
Rasimus (Böling 68.min)
Pakkomitalit tuurilla sen Maarianhaminassa loppuminuuteilla osuneen
saksalaisen ansiosta ”voittaneet” nykäskyläläiset olivat jo syksyllä tukehtua
omaan itseensä, vaikka seurajohtajana sielläpäin toimiva, rehellisen autokauppiaan oloinen Vesalainen tunnustikin että noutaja olisi tullut ilman
europelejä. Lisäksi viime vuosien huonoista järjestelyistä johtuen jonkinlaista skismaa Prihan ex-seuraa kohtaan esiintyi jo entisestään, eivätkä em. autokauppiaan ryssä-huutelut Chencinskille olleet nekään vielä
unohtuneet. Pohjanmaan ankeimpaan rautatien risteykseen oli saapunut
jopa hämmentävän paljon VPS-mielisiä sekä ääneenkannattajia paikalle,
vaikka ainahan noilla seuduilla on Vepsua kannatettu. Monikymmenpäinen porukka feat. Lapuan liike saikin heti alkuun hyvät naurut, kun
em. Vesalainen kuittasi GH:n reippaan konkurssi-vittuilun juoksemalla
Raippaluodon Vepsu-fanaatikon kiinni lyöden tälle kaikkien nähden ja
kuullen kaksikymppisen kouraan. ”Ota vaikka tosta vähän alkuun!” Kunhan naurukouristuksista oli toivuttu, niin pelihän tarjosi yllättäen mitä
mainiointa viihdettä. Taso oli varsinkin puolustusten osalta surkeaa,
mutta Parikan rankkarit, Bölingin ja Jibrinin avausmaalit sekä loppuun
vielä VPS-kasvatti Kevarin torjuma pilkku nostattivat mieliä kummasti.
Mainittava on myös Huttusen hämmästynyt ilme, kun ex-vepsulaisista
Chencinski ja Sillanpää juoksevat heti loppuvihellyksen jälkeen kentälle
juhlimaan. Aina Vepsu, hienoja miehiä. Parasta tässäkin Seinäjoen reissussa oli kuitenkin kotimatka takaisin Vaasaan.
7.