La 28.1. FF Jaro – VPS 1-0 (1-0)
Thompson; Engström, Saranpää, Jibrin, Woodbine; Maki, Heini, Fowler, Böling; Alonen,
Parikka
La 21.7. FF Jaro – VPS 0-0
Coundoul; Uimaniemi, Jibrin, Abdulahi, Woodbine; Heini, Fowler, O’Neil, Saranpää;
Parikka,
Engström
Liigacup, tuo vanha merkityksetön pussihousuissa pelattavien harjoituspelien sarja, jonka voitosta ei nykyään jaeta edes fyrkkaa.
Siitä huolimatta matkakuume nousi pakkasesta huolimatta iholle, ja Jeppikseen suunnattiin ihan mukavan kokoisella miehityksellä.
Uusi valmentaja, testimiehet ja uudet pelaajat… Perhana, tätähän jopa jännitti hieman!
Valitettavasti vain pohjoisen pikkukylässä oli valmistauduttu vähintäänkin
WTC:n tasoiseen terrori-iskuun, ja paikalliset reinikaiset tekivät komean
väijytyksen heti ovella. Saavuimme erillisinä autokuntina paikalle, joten
joukkopainettakaan ei päästy antamaan, kun skoudet epäsivät jälkimmäisen
lentokoneen kahdelta jannulta pääsyn sisään.
Ihmetys oli kieltämättä melkoinen, kun koko seurue oli lähes historiallisesti
matkassa mukana selvin päin (!!) Toki varmuuden maksimoimiseksi samat
sinitakit ajoivat tämän arvalla valitun marttyyriduon vierellä koko matkan
hallista ravitsemusliike O’Learysiin, olihan siinä sentään epäilemättä koko
kyläyhteisön turvallisuus kyseessä. Itse peli taas oli juuri sellaista kuraa kuin
se ensimmäisissä treenipeleissä varsinkin noissa alimittaisissa halleissa tapaa
olla. Toinen puoliaika oli jopa varsin mainio, joten kentän sisäisistä asioista
ei jäänyt valittamista normaalia enempää. Sen sijaan kentän ulkopuolisista
asioista sanottavaa oli paljonkin. Samaa paskaa Perssaaressa kesät talvet.
5.