PJ:N PALSTA
Noin 15 vuotta sitten kirjoitin ensimmäisen PJ:n palstan. Jalkapallofanaatikon maailma oli silloin täysin erilainen; Ei kotimaisia kannattajaryhmiä, nettiin pääsi vain koulussa atk-tunneilla (jotka olivat juuri syrjäyttämässä konekirjoituksen tunnit ja jolloin ei todellakaan etsitty netistä
futikseen liittyvää materiaalia), matseissa sai olla missä kuosissa tahansa
ja niissä sai käyttäytyä miten vain kenenkään puuttumatta asiaan. Vuonna 1998 maailma oli paljon suurempi. Ei ollut mitään valmista mallia, ei
mitään selvää päämäärää mihin olisi pitänyt pyrkiä. Jälkeenpäin ajateltuna nolojakin juttuja, mutta ne kaikki piti käydä läpi, että GH olisi tänä
päivänä se mikä se on.
15 vuotta myöhemmin lupauduin kirjoittamaan vielä yhden PJ:n palstan
ja katsomaan taaksepäin. GH olisi kuollut, jos vanha kaarti olisi siirtynyt
sivuun. GH olisi kuollut, jos nuoriso ei olisi kokenut sitä omakseen. GH
on parhaita kavereita Gitta Endissä ja Kissa-autossa. GH on nousuja ja
putoamisia Hietalahdessa. GH on vitusti päihteitä Hoviskan rannassa.
Parhaita ja paskimpia hetkiä.
GH tulee voimaan hyvin niin kauan, kuin jäsenet ymmärtävät tehdä
kimpassa töitä sen eteen. Aktiivisimpienkin elämäntilanteet tulevat jossakin vaiheessa muuttumaan niin, ettei ryhmän pyörittäminen ole enää
mahdollista. Silloin on oltava seuraavan fanaatikon valmiina ottamaan
vastuuta ja jättämään ex-aktivisti rivijäseneksi.
2.