Sarjakuvatehtävän tavoitteen voi saavuttaa myös palvelumuotoilussa paljon käytettyä metodia Rooliläpikäyntiä soveltaen. Alkuperäisessä tarkoituksessa muotoilijat pyrkivät samaistumaan asiakkaan tarpeisiin, tunteisiin ja toimintatapoihin näyttelemällä palvelun eri vaiheita ja keskustelemalla jokaisen tilanteen ääneen sanoittaen tunteet, tarpeet ja mahdolliset ongelmakohdat tai positiiviset asiat. Se on siis draaman hyödyntämistä ideoiden jalostamisessa, keskeyttäen näyttelemisen jokaisessa kohdassa, purkaen tilanteet sanallisesti auki. Näyttelemiseen ei vaadita paljon resursseja, kaikista ympärillä olevista huonekaluista ja tavaroista on moneen uuteen käyttötarkoitukseen havainnollistamaan tapahtumaa. Lapin yliopiston SINCO- laboratorio (service innovation corner) on tätä varten kehitetty yksinkertaistettu näyttämö, jossa kulmaukseksi muodostetut valkokankaat luovat taustakuvia vaihtamalla helposti eläydyttävät maisemat. Lisäksi tila mahdollistaa monenlaisen teknologian hyödyntämisen tehden tilanteesta monella tavalla audiovisuaalisen. (www.sinco.fi) Parhaassa tapauksessa kouluihin voisi investoida vastaavanlainen luovuuteen innostava toimintanurkkaus välineineen, mutta myös tavallinen valkokangas käy soveltaen. Kulttuurimaantiedon näkökulmasta vastaavanlainen oppimistilanne tuo sekä visuaalista että auditiivista uutta informaatiota erilaisista kulttuureista valkokankaan ja äänentoistolaitteiden myötä sen toimiessa samalla myös näyttämönä, jossa erilaisten roolien takaa eläydytään erilaisiin toimintatapoihin ja pohditaan asioita kehitellyissä tilanteissa. Koulutuksen kentällä on mahdollista soveltaa melkeinpä mitä tahansa muotoilussa käytettyjä metodeja, jotka voivat olla tuttuja myös monesta muusta asiayhteydestä. Tässä vielä pari esimerkkiä.
KUUSI HATTUA metodi toimii leikillisenä tapana lähestyä aihealueita esimerkiksi ilmiöiden käsittelyssä. Siinä jaetaan kuudelle henkilölle asenteet, joiden kautta uutta asiaa käsitellään. Yksi keskittyy tunteisiin, toinen on varovaisen skeptinen, kolmas pohjaa mielipiteensä tosiasioihin ja tilastoihin, neljäs kohtaa asian positiivisesti perustellen mielipiteensä kuitenkin loogisesti, viides tuo kehiin luovia jopa absurdeja ajattelutapoja, ja kuudes pyrkii ohjaamaan tilannetta. Suuressa ryhmässä samoja lähestymistapoja voi olla monella oppilaalla opettajan toimiessa ohjaajan roolissa.
KIERTÄVÄT IDEAT metodia voi soveltaa oppimistilanteessa, jossa omaa tietoa jaetaan ja yhdistetään toisten tietoon, eli käytetään konstruktivista oppimistapaa (Atjonen & Uusikylä 2002, 128). Siinä ryhmissä jokainen aloittaa työnsä esimerkiksi paperille kirjoittaen tai piirtäen. Papereita kierrätetään sovitun kierrosmäärän verran jokaisen luona kunkin lisätessä oman tietämyksensä tai näkökulmansa kutakin aihealuetta käsittelevään paperiin. Näin oppilas oppii sekä muiden töistä, että rakentaa uutta tietoa toisten luoman tiedon päälle. Muiden työt toimivat kimmokkeena omille ajatuksille. Lisämateriaalina tiedonhaussa toimivat oppikirjat ja internet.
Heidi Sipilä