vakseen, biotuotelaitos ja muut uudet biotalouden muodot yrittävät nyt panostaa alueelle, jossa suomalaiset
eivät perinteisesti ole mitenkään loistaneet: imagon
rakennus ja markkinointi.
Matkalla Pariisiin
Ohlströmin työpöydällä EK:ssa on myös ilmastoasioita.
Kansainvälinen ilmastopolitiikka saavuttaa seuraavan kulminaatiopisteensä Pariisissa joulukuussa, jolloin
pitäisi saada aikaan globaalisti kattava ja maiden sitovat päästötavoitteet sisältävä YK:n ilmastosopimus.
Tuttuun tapaan Euroopan unionin ilmoittamat ilmastotavoitteet ovat muita kireämmät: EU on sopinut laillisesti jäsenmaita sitovasta päästöjen vähentämisestä 40
prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoteen 1990 verrattuna. EK:n mukaan EU:n kunnianhimoisella tavoitteella ei ilmastonmuutoksen hillintää yksin kuitenkaan
ratkaista.
EU:n osuus maailmanlaajuisista päästöistä on laskenut 9 prosenttiin ja laskee edelleen, ollen vuonna
2030 nykyarvion mukaan vain 4–5 %. Kiinan osuus on
jo nyt neljännes maailman päästöistä ja osuus on ollut
rajussa kasvussa; USA:n osuus globaalipäästöistä on
jo alle 15 %.
Varovaista optimismia
Tosiasiasta ei päästä yli eikä ympäri: yhteinen ilmakehä vaatii globaalit toimet. Pariisi ei pelasta maailmaa, elleivät kaikki merkittävät talousalueet sitoudu
päästövähennyksiin.
”Tältä osin viime viikot ovat tuoneet valoa ja toivoa
asiaan, kun lähes kaikki suurimmat päästäjämaat ovat
esittäneet omat päästövähennysaikomuksensa, olkoonkin, että osa on ehdollisia ja kaikki hyvin erimitallisia
keskenään.”
Joulukuussa ilmastokokoukseen suuntaava Ohlström
on myös huolissaan siitä, että kehitysmaiden ilmastotoimiin varataan massiivisesti rahaa ilman, että toimien
mittaus- ja verifiointimekanismeista on vielä päästy
sopuun.
”Tarvitaan sitova raportointi auditointeineen varmistamaan, että rahalla todella saadaan päästövähennyksiä ja teknologialoikkia aikaan.”
Myös esimerkiksi Kiinan rooli mietityttää asiantuntijaa, sillä lohikäärmeen maa tuntuu olevan vuoroin tarinan konna ja sankari. ’Uusi hiilivoimala käynnistyy
joka viikko’ -kansakunta kääntyy vauhdilla uusiutuvien
suurvallaksi. Ohlström huomauttaa, että Kiina tekee jo
suurimman osan (69% v. 2014) koko maailman aurinkopaneeleista.
”Kiinalaisten paneelien tulo markkinoille ajoi aikanaan kolme suurta saksalaista aurinkopaneelivalmistajaa konkurssiin.”
4 / 2015
enertec 11