Vastaavasti kuluttajapuolella pystytään säädataa käyttämällä arvioimaan lämmitystarvetta . Energiansäästöä voidaan tehostaa vaikkapa ilmanvaihdon ja eri sähkölaitteiden älykkäillä ohjausjärjestelmillä .
” Tekoäly voi säätää lämmitystä ja ottaa samalla huomioon , millä tavoin rakennus varastoi lämpöä ja miten ulkolämpötila kehittyy . Lämmitystä voidaan automaattisesti vähentää , jos lämpöaalto on lähiaikoina tulossa ”, Ailisto toteaa .
Älykäs rakennusautomaatiojärjestelmä voi myös automaattisesti sulkea rakennuksen kaikki ikkunat , jos säätiedostus ennustaa lähiajoiksi myrskyä ja kovaa tuulta . Automaattiset kaihdinjärjestelmät puolestaan kytkeytyvät päälle , kun auringonpaiste uhkaa aiheuttaa sisätilaan liikaa lämpökuormaa .
KUVA : VTT / STUDIO JUHA SARKKINEN
Älykästä sähkökauppaa Toisaalta sähkömarkkinat käyttävät jo paljolti hyväksi dataanalyysejä , jotka perustuvat ennakointiin ja tekoälyn avulla tehtyihin aiempaa tarkempiin laskelmiin . Sähkökaupassa tekoälyn avulla saadaan aikaan entistä tarkempia kulutus- ja hintaennusteita .
” Tähän liittyen VTT : llä , Vaasan yliopistolla ja alan yrityksillä on Fleximar-yhteishanke , jossa selvitetään mahdollisuuksia säädellä energiankulutusta sähkön pörssihintojen vaihtelun mukaan . Tällaiset ratkaisut voisivat hyödyttää sekä kuluttajia että sähköyhtiöitä ”, Ailisto arvioi .
” Kuluttajalla voisi olla oma tekoälysovellus , joka tuntee hänen sähkönkulutusprofiilinsa ja pystyy tarjoamaan joustavaa kulutuskapasiteettia . Esimerkiksi lämmitystä voidaan silloin kohdistaa sellaisille ajankohdille , jolloin sähkönhinnat ovat edullisia .”
Ailiston mukaan tekoäly on avuksi myös niin sanotuissa virtuaalivoimalaitoksissa – sähkön pientuottajien yhteenliittymissä , jotka myyvät ylijäämäsähkönsä muille käyttäjille .
” Esimerkiksi saksalainen Next Kraftwerke GmbH kokoaa tuuli- ja aurinkoenergian pientuottajia virtuaalivoimalaitoksiksi , jotka myyvät energiaa sähköverkkoon .”
” Tuuli- ja aurinkovoima ovat myös paljolti sääriippuvaisia , joten tekoälystä on muutenkin apua uusiutuvan energian tuottajille myös tuotannon ja kulutuksen ennakoinnissa .”
Entistä paremmat ennusteet tuuli- ja aurinkosähkön odotettavissa olevasta tuotannosta helpottavat uusiutuvan energian laitosten integroimista valtakunnanverkkoon .
Verkkovikoja ennakoidaan ja korjataan automaattisesti Myös perinteisen sähköverkon vikatilanteita pystytään usein ennakoimaan ja vikojen vaikutuksia minimoimaan tekoälysovellusten avulla .
” Tällä tavoin pystytään tyypillisesti välttämään laajoja sähkökatkoja ”, Ailisto mainitsee .
Kun tekoälyyn pohjautuva ohjausjärjestelmä havaitsee tai ennakoi poikkeamia sähkön tuotannossa , kulutuksessa tai sähkönsiirrossa , niihin pystytään löytämään korjaavia ratkaisuja
VTT : n tutkimusprofessori Heikki Ailisto sanoo , että monesti tekoälyllä voidaan täydentää tai parantaa perinteisiä ohjelmistoja tai laskentamenetelmiä . On esimerkiksi mahdollista yhdistää voimalaitosdataa ja ennakoivaa säädataa siten , että saadaan aikaan entistä tarkempia energiankulutusennusteita .
entistä nopeammin . Järjestelmä voi kenties tehdä joitakin korjaustoimia myös automaattisesti etäyhteyden kautta .
Tekoälyllä voidaan myös havaita ja torjua mahdollisia kyberhyökkäyksiä . Sellaiset ovatkin viime aikoina monesti kohdistuneet energiateollisuuden ohjaus- ja käyttöjärjestelmiin .
Toisaalta tekoälyllä voi olla myös haitallisia käyttösovelluksia , vaikkapa internet-rikollisten tai vihamielisten valtiollisten toimijoiden verkkovakoilu- ja propagandatoiminnan apuna .
Väärin käytettyinä uudet tekoälysovellukset nimittäin pystyvät vaikkapa kirjoittamaan nopeasti suuret määrät valeuutisia , joita sitten levitetään eri puolille maailmaa esimerkiksi sosiaalisen median kautta . Tavoitteena voi silloin olla muun muassa vaikuttaminen ulkomaiden vaalituloksiin .
Tekoälystä tärkeä teollisuustuote Ohjelmistoyrityksille tekoälysovelluksista – toivon mukaan laillisista – voi olla tulevaisuudessa paljonkin hyötyä . VTT : n tutkimusprofessori Heikki Ailisto vetää FCAI : n ( FCAI = Finnish
26 enertec 3 – 4 / 2021