Moderneissa rakennuksissa voi olla sulautettuja antureita ja rakennusautomaatiota , jotka tukevat tietoista päätöksentekoa reaaliajassa kerätyn tiedon perusteella . Silloin rakennus tavallaan voi aistia muutoksia ympäristössään ja esimerkiksi optimoida erilaisia toiminta-asetuksia niiden mukaan .
Energiatehokkuutta monilla keinoilla Uusimmat älyrakennukset ovat energiapositiivisia , eli ne tuottavat enemmän energiaa kuin itse kuluttavat . Silloin rakennuksen tuottamaa aurinko- , tuuli- tai lämpöenergiaa voidaan myydä muidenkin käytettäväksi . Toisaalta vanhemmat rakennukset voidaan älykkäällä remontoinnilla muuttaa aiempaa vähemmän energiaa kuluttaviksi .
Suomessa esimerkiksi VTT kehittää uusia , sulautetuilla antureilla varustettuja materiaaleja , joilla alkuperäiset vanhat rakenteet saadaan energiatehokkaammiksi , käytön perusteella itseoptimoituviksi ja tarpeen mukaan muunneltaviksi . Samalla saadaan usein säästöjä rakennuksen käyttö- ja ylläpitokuluihin .
Rakennuksia valvotaan jatkuvasti ja ylläpidetään tarpeen mukaan , jotta tarvittavat huollot ja korjaukset voidaan tehdä jo ennen kuin vikoja alkaa esiintyä . Tällä tavoin pystytään usein myös pidentämään rakennusten käyttöikää .
Uutta tutkimusta teollisuuspäästöistä ” VTT : llä on paljon erilaisia älykkään energian hankkeita ”, kertoo erikoistutkija Eemeli Tsupari .
Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen sekä hiilidioksidin talteenotto ovat mukana useissa VTT : n viime aikojen tutkimusprojekteissa , jotka liittyvät teollisuuden päästöihin .
Esimerkiksi Decarbonate-hankkeessa VTT testaa 10-metristä rumpu-uunia , jonka avulla etsitään keinoja teollisuuden
CO 2
-päästöjen leikkaamiseksi . Uuni on tulossa testikäyttöön VTT : n Jyväskylän toimipisteeseen lähiaikoina .
KUVA : OONA KATAJISTO / VTT
”
Valmistavan teollisuuden suurin hiilidioksidipäästöjen lähde on maailmanlaajuisesti nykyisin sementtiteollisuus .
VTT : n koeuunilla sähkökuumennuksella tuotettua poltettua kalkkia .
” Valmistavan teollisuuden suurin hiilidioksidipäästöjen lähde on maailmanlaajuisesti nykyisin sementtiteollisuus , joka on päästölähteenä ohittanut jo terästeollisuuden .”
Hiilidioksidia syntyy polttoaineista , mutta myös silloin kun sementin pääraaka-aine kalkkikivi hajoaa noin + 900 ° C : n lämpötilassa . Lämpötilan vaikutuksesta kalkkikiven hajoamis- eli kalsinointireaktion seurauksena muodostuu sementin raaka-aineena käytettävää poltettua kalkkia sekä merkittävä määrä hiilidioksidia . Sementtiprosessin lisäksi poltettua kalkkia tuotetaan myös erillisissä uuneissa muihin tarkoituksiin ja sama kalsinointireaktio on keskiössä myös sellutehtaiden meesauuneissa .
” Jos näitä prosesseja kuumennettaisiin sähköllä eikä liekillä kuten yleensä , vältettäisiin polttoaineperäiset
CO 2
‐päästöt. Samalla myös kalsiumkarbonaatista hajoava hiilidioksidi saataisiin aiempaa helpommin talteen ”, Tsupari kertoo .
Uunin kuumennukseen tarvittava sähkö luonnollisesti tuotetaan uusiutuvalla energialla .
18 enertec 3 – 4 / 2020