OL3 toi vakauden – mutta ei yksin riitä Vuoden 2023 lopulla täyteen kaupalliseen käyttöön siirtynyt Olkiluoto 3( OL3) on eittämättä ollut merkittävin yksittäinen lisäys Suomen sähköntuotantokapasiteettiin vuosikymmeniin. 1 600 megawatin laitos kattaa yksin noin 14 % maan sähkönkulutuksesta. OL3 on vakauttanut sähkömarkkinaa, pienentänyt riippuvuutta tuontisähköstä ja madaltanut hintoja erityisesti talvikaudella.
Ydinvoimasektori ei kuitenkaan pysähdy tähän. Fennovoiman Hanhikivi 1-hankkeen kariuduttua Venäjän hyökkäys sodan myötä keskustelu pienydinreaktoreista( SMR) on kiihtynyt. Vaikka yhtään laitosta ei ole vielä rakenteilla, useat energiayhtiöt – kuten Fortum, Helen ja LUT-yliopiston vetämät konsortiot – ovat käynnistäneet esiselvityksiä ja luvitusprosessien valmisteluja. Pienreaktorien nähdään soveltuvan erityisesti kaukolämmön tuotantoon ja teollisuuden prosessilämmön lähteiksi.
Tuulivoima kasvaa entistä strategisemmin Tuulivoima on jatkanut nopeaa kasvuaan. Tänä vuonna on tuotanto käynnistynyt jo esimerkiksi Ilmattaren Korpilevonmäen tuulipuistossa( 38,4 MW). Uusimpana tietona on, että Korpilevonmäen tuulipuiston uudeksi omistajaksi on tulossa suomalaisen varainhoitokonsernin United Bankersin uusiutuvan energian rahasto, UB Uusiutuva Energia.
Lisäksi OX2 aloitti juuri uusien hankkeidensa rakentamisen. Toinen on Karijoella ja Isojoella sijaitseva Rajamäenkylän tuulipuisto( noin 367 MW) ja toinen on Honkakankaan tuulipuisto( 105 MW) Halsualla.
Myös Vattenfallin Korsnäsin merituulipuisto, Suomen ensimmäinen varsinainen offshore-projekti, on edennyt siihen vaiheeseen, että osa tuulimittauksista on saatu tämän vuoden alussa päätökseen ja koko vuoden kestävät lintututkimukset ovat alkaneet maaliskuussa 2025. Lintututkimuksissa keskitytään selvittämään lintujen käyttäytymistä erityisesti
2 / 2025 enertec 9