VETYVOIMAINEN SUOMI TULEE , OLETKO VALMIS ?
TEKSTI : SAMI J . ANTEROINEN KUVA : GASGRID FINLAND OY
Suomesta halutaan maailman houkuttelevin vetytalousmaa . Gasgridin huhtikuisessa seminaarissa puhuttiin vetyvoimaisuudesta ja vihreän siirtymän tulevaisuudesta .
” VIHREÄN SIIRTYMÄN hankkeita on tällä hetkellä vireillä 260 miljardin euron edestä . Yksin vetykehityksen hankekanta 20 miljardia ”, kertoo johtaja Sara Kärki Gasgrid Oy : stä . ” Vetyhankkeiden määrä on viisinkertaistunut vuoden sisällä ”, kertoo Kärki .
Gasgrid on mukana kolmessa vetyinfrastruktuurin kehityshankkeessa . Nordic-Baltic Hydrogen Corridor -hankkeessa suunnitellaan Suomesta Viron , Latvian , Liettuan ja Puolan kautta Saksaan rakennettavaa vetyinfrastruktuuria ; Nordic Hydrogen Route -hankkeessa selvitetään Suomen ja Ruotsin välistä vetyinfrastruktuuria Perämeren rannikolle ; Baltic Sea Hydrogen Collector -hankkeessa selvitetään merenalaista vetyinfrastruktuuria , jolla yhdistetään Suomi ja Ruotsi Keski- Eurooppaan .
Näitä hankkeita Gasgrid edistää yhdessä kahdeksan muun Itämeren alueella toimivan kaasunsiirtojärjestelmän operaattorin sekä kahden teollisuusyrityksen kanssa . Mandaatin kansallisen rajat ylittävän vedyn siirtoverkon rakentamiseen ja vetytalouden kehittämiseen Gasgrid on saanut Suomen valtiolta .
Kolmikolle kärkihankkeen status Huhtikuussa nämä kehityshankkeet saivat Euroopan Parlamentin ja Eurooppa-neuvoston hyväksynnän PCI-statukselleen ( Project of Common Interest ). Statuksen saaminen tarkoittaa sitä , että EU katsoo näiden kolmen Itämeren alueen vetyinfrahankkeen olevan keskeisiä Euroopan energiapoliittisten tavoitteiden saavuttamiselle ja siksi hankkeille voi nyt hakea EUtukea ja saada nopeutetun luvitusprosessin .
” Mahtava saavutus meille ja koko Itämeren alueelle ,” toteaa Kärki .
Suomen hallituksen vuonna 2023 tekemän periaatepäätöksen mukaan Suomella on hyvät edellytykset kehittyä vetytalouden edelläkävijäksi , joka valmistaa 10 % EU : n puhtaasta vedystä . Gasgrid tukee periaatepäätöksen toteutumista kansallisilla vetyhankkeillaan .
Vetyverkko 2030 Tähtäimessä on toimijoiden tarpeita vastaavan Suomen vetyverkon suunnittelu ja toteutus . Konkreettista reittisuunnittelua tehdään koko ajan , keskusteluissa mm . kuntien ja maakuntien kanssa . Mutta milloin vetyverkko sitten on valmis ?
” Tavoitteena on , että vuonna 2030 infra ja markkina ovat olemassa ”, toteaa Kärki ja myöntää , että aikataulu on äärimmäisen haastava . Tämänhetkisen roadmapin mukaan investointipäätöstä odotellaan 2026 ja rakentaminen voisi alkaa seuraavana vuonna .
”
Vetyhankkeiden määrä on viisinkertaistunut vuoden sisällä .
Heli Virkki , yksikön päällikkö , Gasgrid , muistuttaa alueellisen yhteistyön tärkeydestä .
” Yksin tätä ei tehdä , vaan alueet ja teolliset toimijat tarvitaan mukaan suunnitteluun ”, Virkki toteaa . Hän pitää tärkeänä myös sitä , että alueet pystyvät tunnistamaan sen itselle parhaan tavan liittyä vetyverkkoon .
Vety vasta verryttelee ABB : n johtaja Simo Säynevirta on myös Suomen Vetyklusterin puheenjohtaja . Hänen mukaansa puhtaan siirtymän ja vedyn mahdollisuuksia on vasta hipaistu . ” Peli on vasta ihan alussa .”
” Meillä on maailmanmitassa ihan kärjessä oleva kyvykkyys ja Ruotsin jälkeen Euroopan halvin sähkö ”, hän toteaa .
22 enertec 2 / 2024