Lämpölaitoksia voidaan toteuttaa hyvin erilaisilla tekniikoilla . Nykyaikaisten kattilalaitosten tuotekehityksessä tavoitellaan hyvää hyötysuhdetta , ympäristöpäästöjen minimointia ja pitkää käyttöikää – olipa kyse sitten pienistä biokattiloista tai vaarallista jätettä polttavista suuren luokan jätevoimalaitoksista .
KUVA : LAATUKATTILA OY
Kitee Arppe lämpölaitoksen Laka Y-5.5 MW asennus meneillään .
LÄMMITYSKATTILOITA JA lämpölaitoksia Tampereella suunnittelevan ja valmistavan Laatukattila Oy : n toimittamissa laitoksissa tyypillisesti poltetaan kotimaisia biopolttoaineita sekä maakaasua ja öljyä .
” Valmistetuissa biokattiloissa voidaan hyödyntää monenlaatuisia polttoaineita , kuten kosteudeltaan ja palakooltaan vaihtelevaa haketta , turvetta ja pellettejä ”, sanoo Laatukattila Oy : n hallituksen puheenjohtaja Simo Lampinen .
Laatukattila Oy on toiminut lämmitystekniikan alalla vuodesta 1953 . Kattiloiden käyttäjiä ovat muun muassa kotitaloudet , kiinteistöt , maatilat , lämmitysalan yrittäjät , lämpölaitosvalmistajat , kunnat sekä teollisuuslaitokset Suomessa ja ulkomailla .
” Olemme toimittaneet kattilalaitoksia , joiden kattiloiden yhteisteho on 20 MW ( megawattia ) ja siitä alaspäin . Isoimmissa näistä on kuitenkin useita kattiloita . Suurin yksittäinen kattila , jonka kuljetusteknisesti voimme toimittaa , on teholtaan 10 MW .”
Kaasutuspolttotekniikka vähentää hiukkaspäästöjä Biolämpökeskuksia varten valmistettavien Laatukattila Oy : n LAKA Y-kattiloiden hyötysuhde on yli 90 prosenttia .
” Pölypäästöt ovat luokkaa 10 … 40 mg / Nm ³ tehosta riippuen . Tyypillisesti kattila valmistetaan tehtaalla valmiiksi . Isompi kattila viedään kolmessa osassa asennuspaikalle , missä se nostetaan paikoilleen ”, Lampinen toteaa .
LAKA Y-kattiloissa sovelletaan kaasutuspolttotekniikkaa . Vaiheistetun kaasutuspolton ensimmäisessä vaiheessa kiinteä polttoaine palaa paksun hiilloskerroksen sisällä hiilidioksidiksi . Toisessa vaiheessa hiilidioksidi reagoi edelleen hehkuvan hiilen kanssa ja pelkistyy häkäkaasuksi , joka sitten poltetaan pitkän viipymäajan kuumakammiossa .
” Tässä polttomenetelmässä hiillos on niin paksu , että happi loppuu jo hiilloksen sisällä . Hapen puuttuessa polttoaineen typpi muuttuu pääosin typpikaasuksi . Se on passiivinen kaasu eikä muodosta typen oksideja , joten savukaasujen typenoksidipäästöt ovat alhaiset . Kaasutuspoltossa ympäristöpäästöt ovat huomattavasti pienempiä kuin tavanomaisessa arinapoltossa ”, Lampinen korostaa .
” Paksu hiilloskerros on aktiivihiilisuodatin , joka sitoo polttoaineen sisältämän tuhkan hiillokseen . Savukaasuihin tuhkaa päätyy vain muutama prosentti tavallisen arinapolton tuhkapäästöistä .”
Tavallisessa arinakattilassa – kun polttoaine on monesti kosteaa tai muutoin huonolaatuista – laitoksilla tarvitaan
10 enertec 2 / 2023