enertec 2/2022 | Page 4

NAPANUORA POIKKI
TOIMITUKSELTA

NAPANUORA POIKKI

Eurooppalainen energiapolitiikka muuttui yhdessä yössä Venäjän hyökättyä Ukrainaan . Yhteinen rintama syntyi yllättävän sähäkästi : Euroopan komissio ja EU-maiden johtajat linjasivat tavoitteista katkaista energiariippuvuus Venäjästä erittäin nopeasti . Näin vihreä siirtymä sai ruudinkärystä lisävauhtia .
Eurooppa on energiansaannissaan toki hyvin riippuvainen venäläisistä fossiilisista polttoaineista – etenkin maakaasusta . Tämä riippuvuussuhde oli ongelma jo ennen Ukrainan sotaa , mutta nyt se on täysin kestämätön ongelma . Kun Eurooppa rahoittaa Vladimir Putinin sotaa energiaostoksillaan , mieleen voi tulla useampikin hölmöläistarina .
Mutta miten energiariippuvuus Venäjästä voidaan katkaista ? Ja mitä tämä tarkoittaisi Suomen kohdalla ? – Asiantuntijoiden mukaan Suomi pärjäisi kyllä ilman Venäjän tuontienergiaakin , mutta äkillinen irtiotto ei sujuisi kivuttomasti . Tämän tason mullistus näkyisi väistämättä saatavuusongelmina ja energian korkeana hintana .
Nykyisellään Suomen energiajärjestelmä on vahvasti kytköksissä Venäjään . Ensinnäkin valtaosa , eli noin kaksi kolmasosaa , Suomen käyttämästä maakaasusta tulee Venäjältä . Maakaasun merkitys Suomen koko energiajärjestelmässä ei kuitenkaan ole järin suuri , sillä energian kokonaiskulutuksesta se nappaa vain noin 3 – 6 prosenttia .
Venäläisen maakaasun korvaaminen voisi kuitenkin olla rankka rasti , koska Eurooppa haalii kriisi tilanteessa kaiken maakaasun markkinoilta . Esimerkiksi Yhdysvallat on luvannut järjestää Eurooppaan lisää nestemäistä maakaasua , mutta koko kysyntää se tuskin kattaa .
Oma lukunsa on sitten maakaasuinfran yksinuottisuus : suoraan Venäjältä tulevan kaasuputken lisäksi Suomeen tuo maakaasua vain Baltian maiden kautta kulkeva Baltic Connector -putki.
Toisekseen Suomeen tulee Venäjältä myös jonkin verran sähköä . Osuus on kuitenkin melko pieni , noin 10 prosentin luokkaa . Jos Venäjän-sähkö loppuisi , sähkön tukkuhinnat nousisivat – mutta tuskin mahdottomasti .
Maamme sähköntuotannon omavaraisuus kuitenkin paranee näillä näppäimillä . Mikäli Olkiluodon kolmosreaktorin tuotanto pääsee täyteen vauhtiin kesällä , sähkön tuontitarve puolittuu saman tien .
Sähkön ja maakaasun lisäksi Suomeen tulee Venäjältä huomattava määrä raakaöljyä . Samaten mm . öljytuotteita , kivihiiltä , energiapuuta ja ydinpolttoainettakin tulee itänaapurista .
Suomessa myös varmuusvarastointi on hyvällä tolalla : energiayhtiöiden velvoitevarastoissa ja valtion varmuusvarastoissa on tuontipolttoaineita viiden kuukauden normaalia kulutusta vastaava määrä . Tähän päälle tulevat vielä eri yritysten omat kaupallisstrategiset varastot .
Isossa kuvassa auttaa , että Suomen energiajärjestelmän Venäjä-riippuvuus on laskenut selvästi viimeisten kymmenen vuoden aikana . Taustalla on maakaasun ja kivihiilen vähentynyt kulutus – ja vihreään siirtymään jo tehdyt investoinnit . Kun Suomi siirtyy puhtaampiin energiatuotannon muotoihin , hiilenmusta Venäjä-riippuvuus pienenee .
Ensin energianapanuora Venäjään oli kestämätön ilmaston kannalta . Sitten se tuli kestämättömäksi turvallisuuspoliittisesti ja inhimillisesti . Nyt napanuora katkeaa , tavalla tai toisella .
Jälki voi olla rumaa . Kaavailtu Fennovoiman ydinvoimalahanke Pyhäjoella rakentuisi venäläisen tekniikan ja ydinpolttoaineen varaan . Voimalan toimittaja on Venäjän valtionyhtiö Rosatom , joka omistaa Fennovoimasta yli kolmanneksen .
Ydinvoima olisi linjassa vihreän siirtymän kanssa – mutta Troijan hevosta ei ainakaan vapaaehtoisesti kannata Pyhäjoelle pystyttää .
Fennovoima on jatkanut töitä työmaallaan , mutta lopullista vihreää valoa ei voida myöntää . Elinkeinoministeri Mika Lintilä on ilmoittanut , että rakennusluvan myöntäminen on ” täysin mahdotonta ” Rosatomin otettua väkivalloin ukrainalaisen ydinvoimalan käyttöönsä .
Musta ei valkoiseksi muutu .
PETRI CHARPENTIER
4 enertec 2 / 2022
2 / 2022
JULKAISIJA PubliCo Oy Pälkäneentie 19 A 00510 Helsinki puh . 020 162 2200 info @ publico . com www . publico . com
PÄÄTOIMITTAJA Petri Charpentier
TUOTEPÄÄLLIKKÖ Petri Kokkonen
ILMOITUSMYYNTI Robert Jaakkola robert . jaakkola @ publico . com
Mirkka Lindroos mirkka . lindroos @ publico . com
TOIMITUKSEN KOORDINAATTORI Liisa Hyvönen
GRAPHIC DESIGN Riitta Yli-Öyrä
TOIMITTAJAT Sami J . Anteroinen Ari Mononen Merja Maukonen Riikka Autio Jari Peltoranta
TILAAJAPALVELU puh . 03 4246 5309 tilaajapalvelu @ atex . com
KANNEN KUVA Miikka Pirinen / Sitra
KANNEN KUVA Tuulivoimakatsaus Pixabay
PAINO Printall AS
ISSN 1457-6317 ( painettu ) ISSN 2242-4121 ( verkkojulkaisu )
enertecmedia ( Facebook ) enertec-media ( LinkedIn ) www . enertec . fi