KUVA : T . PAJUKALLIO / DIAIDEA
Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Anders Lindfors keskittyy omassa tutkimuksessaan tällä hetkellä enintään viikon päähän ulottuviin sään aikaskaaloihin . Ilmatieteen laitoksen päärakennuksen katolla Kumpulassa sijaitseva aurinkosähköjärjestelmä toimii todennäköisyyssääennusteiden suorituskyvyn tutkimuslaboratoriona .
Tutkijan näkökulmasta tilanne on jopa hieman tylsä . ” Tällä alalla ei ole helposti löydettävissä tieteellistä läpimurtoa , jolla ennusteita saataisiin kertaheitolla paremmiksi , vaan niiden kehitykseen vaikuttavat koko ympäröivä maailma ja suuri määrä pieniä parannuksia ”, Lindfors sanoo .
Vähitellen esimerkiksi sään fysiikan kuvaaminen paranee , kehittyvät säänennustusmallit tuottavat yhä onnistuneempia arvioita suursäätilasta eli käytännössä matala- ja korkeapaineiden sijainnista ja satelliitit välittävät yhä parempaa dataa alueilta , joilta sitä ei ole ennen saatu , kuten eteläisen pallonpuoliskon suurilta merialueilta . Myös datan mallimaailmaan yhdistävä assimilaatioprosessi kehittyy jatkuvasti paremmaksi .
”
Sääennusteet kehittyvät jatkuvasti paremmiksi .
Sää ohjaa yhteiskuntaa ja energiajärjestelmien optimointia Sää vaikuttaa suuresti yhteiskunnan toimintaan . Kautta historian se on sanellut merenkulkijoiden , maanviljelijöiden ja infrastruktuurin kunnossapitäjien liikkeitä . Nykyinen energiajärjestelmä puolestaan on rakentumassa sellaiseksi , että sää ja sen ennustaminen tulevat yhä tärkeämmiksi sen toimivuuden kannalta .
Energiajärjestelmien optimoinnissa sääennusteille on sekä akateeminen tilaus että käytännön tarve . Tieteellisen tutkimuksen tavoitteena on luoda yhä parempia menetelmiä sääennusteiden hyödyntämiseen , kun taas yrityksissä tutkimustietoa tarvitaan esimerkiksi energiatehokkuuskysymysten ratkaisemiseen tuotekehityksessä tai isommassa mittakaavassa sähköverkkojen tasapainon ylläpitoon .
Lindfors oli mukana hiljattain päättyneessä BCDC-projektissa , jossa luotiin ensimmäinen malli energiasääennusteiden tekoon . Kokonaisuus koostuu laskennallisesta sääennusteesta ja säädatan energiantuotannoksi muuntavasta algoritmista ja tuottaa tuloksena tuuli- tai aurinkovoimalan tuntikohtaisia tuotantoennusteita ( lisätietoja : www . bcdcenergia . fi / energiasaa ).
Fingridin tuulivoimatilastojen pohjalta tehty vertailu osoittaa , että 24 tunnin päähän ulottuva tuulivoimasääennuste vastaa hyvin toteutunutta tuulivoiman tuotantoa . Se antaa perusteet hyödyntää mallia uusissakin projekteissa .
Todennäköisyyssääennusteita hyödynnetään tuulivoiman ohella myös aurinkosähköntuotantoon . Ilmatieteen laitoksella
8 enertec tuulivoimakatsaus 2022