SUOMESSA RAKENNETAAN tuulivoimaloita eniten Euroopassa . Vuonna 2022 valmistuu lähes 350 tuulivoimalaa eli kaksinkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna . Tuulivoimayhdistyksen mukaan maaliskuuhun 2022 mennessä oli julkaistu 348 tuulivoimahanketta , joista 336 koskee maatuulivoimaa ja 12 merituulivoimaa . Hankkeiden kokonaisteho on 54 371 megawattia eli 34-kertainen Olkiluoto 3 : een verrattuna .
Tilastokeskuksen mukaan Suomen kokonaissähkönkulutuksesta tuotettiin vuonna 2021 tuulivoimalla 9,4 prosenttia . Vuoden 2022 aikana osuus nousee jo 15 prosenttiin . Tuulivoimayhdistyksen ennusteen mukaan sähkönkulutuksesta neljännes katetaan tuulivoimalla viimeistään vuonna 2025 .
Teknologisen kehityksen ansiosta tuulivoimaloiden hyötysuhteet ovat kasvaneet ja tuotantokustannukset ovat alentuneet , maatuulivoimaloiden osalta yli puolella . Parantunut kannattavuus ja valtava tuottopotentiaali houkuttelevat rakentamaan tuulivoimaa , ja suuruuden ekonomia johtaa hankekokojen kasvuun . Kasvanut budjetti mahdollistaa suuremmat verkkoliitynnät , ja kauemmas ihmisistä voidaan rakentaa enemmän voimaloita entistä parempiin tuuliolosuhteisiin .
FF55-ilmastopaketin ja päästökaupan mahdollisuuksien ansiosta alan ulkopuolisetkin suuryritykset haluavat investoida tuulivoimaan . Tuulipuistot ovat myös erinomainen mahdollisuus kääntää kuntatalous nousukäyrälle .
Tuulivoimatoimialalla vuoropuheluun osallistuu yhä suurempi joukko suomalaisia ja kansainvälisiä asiantuntijoita yhteiskunnan eri sektoreilta . Se nopeuttaa ratkaisujen syntymistä tieteessä , teknologiassa , rahoituksessa sekä julkisessa ja poliittisessa päätöksenteossa .
Energiaklusterissa tuulivoima on yksinomaan positiivinen aihe . Tulevaisuuden täysin hajautettua energiajärjestelmää varten kehitetään kuumeisesti ratkaisuja , joilla vaihtelevaa tuulisähköä saadaan talteen maksimaalisesti hyvällä tuulella ja palautettua sähköverkkoon tarpeen mukaan . Vety sopii erinomaisesti tuulisähkön varastointiin Suomessa , sillä sitä voidaan tuottaa täysin vihreänä vedestä ja tuulesta sekä valmistaa varastoon , kun energia on edullista tai kun sitä on runsaasti tarjolla .
Suomessa kuten länsinaapurissakin energiapolitiikan keskiössä on tulevaisuudessa avomerituulivoima , sillä merellä päästään aivan eri teholuokkiin kuin maalla . Suunnitelmien mukaan maamme talousvyöhykkeellä pyörii 2030-luvulla suuri määrä tuulivoimaloita , joiden roottorit nousevat yli 400 metrin korkeuteen ja nimellistehot 15 megawattiin . Toteutukselle on vielä toistaiseksi teknisiä esteitä , mutta insinöörit saanevat ne varmasti ratkaistua ja vuosikymmenen päästä voimme vain naureskella alakanttiin osuneille arvioille .
Tuulivoiman esteet on raivattava ripeästi . Kaavoitus- ja luvitus vaiheen resurssipulan takia vuosikausien mittaisiksi venyviin käsittelyprosesseihin onkin tulossa parannusta , ainakin näin voidaan päätellä poliittisen ja hallinnollisen keskustelun sekä painokkaiden mediapuheenvuorojen perusteella .
Tuulivoimaloiden haitoista huolestuneet asukkaat – myös he , jotka eivät saa tuulipuistosta vuokratuloja – ansaitsevat reilut pelisäännöt . Niiden puuttuessa he käyttävät ainoaksi kokemaansa vaikutuskeinoa , valittamista .
Suurin este ja mahdollisuus tuulivoiman lopullisen läpimurron tiellä on ihminen itse . Jokainen tuulivoiman kanssa työskentelevä – energiayhtiön edustaja , tutkija , poliitikko , kuntapäättäjä , konsultti , viranomainen , rakentaja , investoija , kuka vain – voi paitsi tavoitella onnistumisia työssään , myös vahvistaa myönteisiä tuulivoimamielikuvia jakamalla tietoa ratkaisuista ja kertomalla hyvistä kokemuksista . n
Lähteet : Suomen Tuulivoimayhdistys ry , Tilastokeskus , Hitachi Energy News , Ilkka-Pohjalainen ja Yle Areena .
2022 tuulivoimakatsaus enertec 3