Suomessa tähän tilanteeseen kuitenkin jo varaudutaan . Huhtikuussa 2022 Suomi ja Viro ilmoittivat hankkivansa yhteisen kelluvan LNG-terminaalin , jolla pyritään vähentämään maiden riippuvuutta venäläisestä maakaasusta . Terminaali sijoitetaan alkuvaiheessa Viron Paldiskiin ja myöhemmin Suomen rannikolle , mahdollisesti Inkooseen tai Porvoon Tolkkisiin .
Ulkomailta Suomeen tuotavasta sähköstäkin noin 10 prosenttia on ollut venäläistä tuontisähköä . Tulevaisuudessa Suomi hankkinee tuontisähkönsäkin muualta .
Rahaa kuluu reippaasti Lund epäilee , että tuontienergian määrän äkillinen väheneminen voisi aiheuttaa myös yllättäviä ja vaikeasti ennakoitavia pulmatilanteita .
” Kyllähän EU-mailla on vaurautta ja sillä voi ostaa lisäenergiaa , mutta hintojen nousut voivat olla kovia ”, hän pohtii .
” Varmaankin Suomessa tuontienergia on korvattavissa . Muutos vaikuttaa kuitenkin myös muuhun maailmaan ja aiheuttaa öljy- ja kaasukaupan markkinahäiriöitä sekä hinnankorotuksia .”
Lähes puolet kaikesta Suomen energiankulutuksesta menee Lundin mukaan teollisuuden käyttöön , koska täällä energiaintensiivisen teollisuuden suhteellinen osuus on OECD-maiden suurimpia .
” Meillä on esimerkiksi paljon raskasta teollisuutta kuten kemiantehtaita , öljynjalostusta ja metsäteollisuutta .”
” Yhteyksiä Venäjälle on paljon etenkin Neste Oy : llä , joka on Venäjän näkökulmasta kuudenneksi suurin öljynostaja-asiakas maailmassa . Neste tuo venäläisöljyä ja jalostaa sitä Suomessa ”, Lund mainitsee .
Myös Fortumilla ja sen tytäryhtiöillä on paljon toimintaa Venäjällä , muun muassa voimalaitoksia . Irrottautuminen sopimuksista on juridisesti ja teknisesti hankalaa ja aiheuttaa valtio-omisteiselle yhtiölle rahallisia tappioita , joista osa tosin päätynee Suomen veronmaksajien kuitattavaksi .
EU-tasolla tehdyissä tutkimuksissa on arvioitu , että tuontienergiasta luopuminen maksaa EU-maissa keskimäärin noin 100 euroa asukasta kohti . Vuotuinen talouskasvu vähenee ehkä prosenttiyksiköllä tai parilla .
Varavoimaa ja energiansäästöä Toisaalta , kansainväliset päästövähennystavoitteet joka tapauk sessa jossain vaiheessa olisivat johtaneet fossiilisen energian tuonnin merkittävään vähenemiseen . Jo ennen Ukrainan sodan alkamista oli esimerkiksi Suomessa päätetty sulkea useita kivihiilivoimalaitoksia lähivuosina ja korvata niitä uusiutuvan energian tuotannolla .
” Öljyn varmuusvarastot riittävät ainakin viideksi kuukaudeksi . Sen jälkeen tarvitaan uusia toimitussuuntia ”, Lund sanoo .
” Raakaöljyn Venäjän-tuonnin nopea korvaaminen Euroopan laajuisesti on hankalaa . Runsas vuosi voi jopa mennä
KUVA : AALTO-YLIOPISTON VIESTINTÄ / ANNI HANÉN
Aalto-yliopiston professori Peter Lund sanoo , että yksi mahdollinen Venäjän maakaasua korvaava vaihtoehto on LNG : n eli nesteytetyn maakaasun ostaminen muista maista .
ennen kuin lisäkapasiteettia saadaan riittävästi esimerkiksi USA : sta ja Saudi-Arabiasta .”
” Jos energiavajetta ei saada täytettyä , öljynhinta voi nousta voimakkaasti ja ehkä esiintyy öljyn säännöstelyäkin . Maailmantilanteet vaikuttavat asioihin paljon .”
Kenties energiankäytön priorisointia joudutaan pohtimaan joissakin maissa . Luultavasti asuntoja lämmitetään Euroopassakin kylmillä ilmoilla , ja teollisuuden tarvitsemaa energiaa säännöstellään .
” Pitkällä aikavälillä myös teollisuus voi uudistua energiaa vähemmän kuluttavaksi . Lisäksi fossiilisen energian voimalaitoksia voidaan pitää reservissä varavoimalaitoksina . Suomessa vaikkapa turve ja metsähake ovat polttoaineita , joiden käyttöä on mahdollista kriisitilanteessa lisätä ”, Lund katsoo .
Yleisradion tv-uutisissa 7.4.2022 kerrottiinkin , että Huoltovarmuuskeskus on ilmoittanut perustavansa turpeen ja hakkeen varmuusvarastoja .
” Energiankäytön tehostaminen ja energiansäästö voivat auttaa jo paljon . Suomessakin esimerkiksi rakennusten lämpötaloutta pystyttäisiin tehostamaan vaikkapa korjausrakentamisen yhteydessä tai sisälämpötilaa hieman pudottamalla ”, korostaa Lund . n
2 / 2022 enertec 25