KUVA : SUOMEN TUULIVOIMAYHDISTYS
Suomen Tuulivoimayhdistys ry : n toimitusjohtaja Anni Mikkonen uskoo tuulivoiman olevan merkittävä tekijä Venäjän tuontienergian korvaamisessa .
tuulienergian tuotantokapasiteetti on 16-kertaistunut . Nyt jo kymmenisen prosenttia sähköenergiasta tuotetaan tuulivoimalla .
” Juuri nyt ennätysmäärä tuulivoimaa on sekä rakenteilla että suunnitteilla ”, kertoo Suomen Tuulivoimayhdistys ry : n toimitusjohtaja Anni Mikkonen .
Valmisteilla ja osin jo rakenteillakin on peräti 350 tuulipuistoa , kaikkiaan lähes 7 300 tuulimyllyä .
” Rakenteilla on yli 4 400 megawattia ( MW ). Osa laitoksista valmistuu vuoden 2022 aikana ja osa parina seuraavana vuonna .”
” Itse asiassa suunnitteilla olevan tuulivoimatuotannon määrä ylittää Suomen koko nykyisen sähkönkulutuksen . Toki saattaa olla , että kaikki suunnitteilla olevat hankkeet eivät toteudu ”, sanoo Mikkonen .
” Eniten tuulivoimaa on rakenteilla ja suunnitteilla Pohjois- Pohjanmaalle . Sen ohella keskeisiä tuulivoiman keskittymiä tulee muualle Pohjanmaalle , eteläiseen Lappiin , Keski-Suomeen ja Kainuuseen . Nyt rakennetaan eniten maatuulivoimaa , mutta myös merituulipuistoja suunnitellaan . Näitä offshoretuuli puistoja on tulossa 2020-luvun loppupuolella .”
Mikkonen uskoo tuulivoiman olevan merkittävä tekijä Venäjän tuontienergian korvaamisessa .
OL-3 : sta lisäsähköä jollakin aikavälillä Suomen riippuvuus Venäjän energiasta juontaa juurensa jo 1970-luvun alkuvuosiin .
” Tuolloin käytiin bilateraalista kauppaa silloisen Neuvostoliiton kanssa . Idästä hankittiin Suomeen paljon öljyä sekä uraanipolttoainetta Loviisan neuvostoliittolaisvalmisteisia voimalaitoksia varten ”, toteaa Aalto-yliopiston professori Peter Lund .
” Viime vuosikymmeninä Suomessa on kiinnitetty ihmeen vähän huomiota energiaturvallisuuteen . Tässä on oltu lyhytnäköisiä niin meillä kuin muuallakin läntisessä Euroopassa , sillä strateginen energiaturvallisuus on monissa maissa – vaikkapa USA : ssa – keskeinen kysymys .”
Lund muistuttaa , että vielä 2010-luvulla Fennovoiman ydinvoimalaitoksen toimittajaksi hyväksyttiin venäläinen valtionyhtiö Rosatom , vaikka laitoshanketta alkujaan perusteltiin tarpeella vähentää energiariippuvuutta Venäjästä .
” Tapaus kuvastaa päättäjien puutteellista energiaturvallisuuden tuntemusta ”, hän arvioi .
Uudessa maailmanpoliittisessa tilanteessa Fennovoiman laitosta tuskin rakennetaan koskaan valmiiksi asti , mutta Suomen energiapolitiikassa on Lundin mukaan muutenkin luotettu liikaa ydinvoimahankkeisiin .
” Olkiluoto-3 : kin tuli koekäyttöön vasta keväällä 2022 , noin 13 vuotta myöhässä alkuperäisestä aikataulusta . Se voi aikanaan kompensoida Venäjältä tuodun sähkön , mutta siitä saadaan täyttä sähkötehoa verkkoon vasta kuukausien päästä . Fennovoimankin piti olla valmis jo 2020 .”
Suomen ydinpolttoaineestakin merkittävä osa tulee edelleen Venäjältä . Siirtyminen läntisten polttoainesauvojen käyttöön tuo lisää kustannuksia .
Tulossa kelluva LNG-terminaali Muun muassa ranskalaistutkijat julkistivat huhtikuun 2022 alkupuolella selvityksen , jonka mukaan Venäjän tuontienergiasta luopuminen aiheuttaisi EU-maissa tuntuvia talousvaikutuksia . Tilanne olisi kuitenkin hallittavissa , vaikka energian hinnat varmasti nousisivat .
Koko EU : ssa noin 40 prosenttia kaikesta käytetystä maakaasusta on tullut Venäjältä . Raakaöljyn ja kivihiilen tapauksessa osuudet ovat noin 25 prosenttia . Tilanteet vaihtelevat eri EU-maissa paljon , ja esimerkiksi Suomen energiankäytöstä maakaasun osuus on pienempi kuin vaikkapa Saksassa .
Maakaasun korvaaminen on hankalampaa kuin kivihiilen tai öljyn – joita tarvittaessa saadaan muualtakin kuin Venäjältä –, mutta sähköntuotannossa kaasua voidaan jonkin verran korvata muilla polttoaineilla .
Yksi mahdollinen Venäjän maakaasua korvaava vaihtoehto on LNG : n eli nesteytetyn maakaasun ostaminen muista maista . LNG : tä voidaan tuoda laivakuljetuksina , mutta se on tavallista kaasua kalliimpaa . Lisäksi tuonti edellyttää uudenlaisia satamaterminaaleja .
24 enertec 2 / 2022