Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry : n hallituksen puheenjohtaja Mikko Sandberg sanoo , että aiemmin maalämpöjärjestelmiä asennettiin pääasiassa omakotitaloihin , mutta varsinkin muutaman viime vuoden aikana maalämpö on tullut yhä laajemmin vaihtoehdoksi myös teollisuuden lämmönlähteenä .
Itse asiassa lämpökaivokentästä tuli kokonaisuudessaan vielä suurempi . Samalle alueelle nimittäin rakennettiin myös toinen varastorakennus , joka valmistui 2010-luvun loppupuolella . Sen alapuolelle porattiin vielä toiset 160 lämpökaivoa .
Kaivoja porattiin jopa 300 metrin syvyisiksi , mikä tuolloin oli Suomessa uutta . Normaalisti lämpökaivoja oli aiemmin porattu korkeintaan 200 metrin syvyyteen .
Lämpöpumppujen ja maalämpökaivojen ohella järjestelmään tuli pellettikattiloita . Lisäksi huippukuormatilanteiden varajärjestelmäksi varattiin öljykattila .
Kesäkaudella järjestelmä tuottaa jäähdytysenergiaa vapaajäähdytyksenä kalliosta ja muina aikoina lämpöpumppujen jäähdytysajolla . Muuta jäähdytystä halleissa ei tarvita .
Maalämmön teollisuussovellukset ovat sittemmin yleistyneet Suomessa . Monissa tapauksissa maalämpöjärjestelmä voi suurissa teollisuuskohteissa tuottaa energiaa paremmalla hyötysuhteella kuin pienemmissä pientalojärjestelmissä .
Jälkiasennukset mahdollisia Teollisuuden maalämpöjärjestelmissä tarvitaan yleensäkin enemmän lämpökaivoja kuin pienemmissä kiinteistöissä – vähintään useita kymmeniä , joskus jopa yli sata . Usein puhutaan kaivokentistä . Mahdollisuuksien mukaan kaivot pyritään poraamaan kallioon .
” On huomattava , että lämpökaivot eivät voi olla aivan lähellä toisiaan . Kaivojen välisen etäisyyden on oltava vähintään 20 metriä , joten tarvitaan isoja tontteja . Tosin sellaisiahan isoilla halleilla on jo luonnostaan ”, Sandberg pohtii .
” Lisäksi kaivoista on tehtävä syvempiä kuin pientalojen lämpökaivoista .”
Hän uskoo , että teollisuuden suuria maalämpöjärjestelmiä asennetaan vielä paljon enemmänkin lähivuosina .
” Järjestelmän voi vaihtaa maalämmöksi myös jälkikäteen ”, hän toteaa .
Monesti varsinkin öljy- tai kaasulämmitysjärjestelmistä on siirrytty maalämpöön .
” Joskus olemissa olevissa teollisuuskiinteistöissä voidaan osittain hyödyntää prosessilämpöä rakennuksen lämmitykseen . Silloin ehkä riittää , jos laitoksen yhteyteen asennetaan pienehkö maalämpösysteemi . Uusissa kiinteistöissä kannattaa todennäköisesti investoida isompiinkin järjestelmiin ”, Sandberg ehdottaa .
20 enertec 2 / 2022