” Kauneus on katsojan silmässä – riippuu ihmisestä , näkeekö tuulimyllyn kiehtovana vai maiseman pilaajana . Kunnissa asiaa on tärkeää katsoa talouden kannalta ”, Lestijärven kunnanjohtaja Anna Kurkela sanoo .
KUVA : HEIKKI MASTOKANGAS ennen korkeimman hallinto-oikeuden myönteistä päätöstä vuonna 2018 .
Lopullinen sinetti tuulipuiston toteutumiselle saatiin vuonna 2021 , jolloin omistajaksi vaihtui Kymppivoiman , Oulun Energian ja Kuopion Energian muodostama yhteenliittymä .
” Olemme hyvin mielissämme , että tuulivoimapuisto päätyi suomalaisomistukseen . Lestijärven tuulesta tuotettu sähkö päätyy näin suomalaisten omistajien ja kuluttajien käyttöön ”, Kurkela sanoo .
Kosolankankaan , Hittisennevan ja Iso-Kortenevan alueista koostuvaan puistokokonaisuuteen kuuluu 69 tuulivoimalaa , joiden roottorin halkaisija on 170 metriä ja enimmäiskorkeus 240 metriä . Yksikköteho on 6,6 megawattia .
Valmistuttuaan Suomen kymmenenneksi pienimmän kunnan Lestijärven alueella sijaitseva tuulipuisto tuottaa vuodessa energiaa yli 1,3 terawattituntia . Määrä vastaa 280 000 asukkaan – esimerkiksi Tampereen ja Ylöjärven yhteenlasketun asukasluvun – keskimääräistä sähkönkulutusta .
Vuoden 2022 aikana puistoalueella muun muassa rakennetaan voimajohtolinjoja , sähköasemia , teitä ja muuta infrastruktuuria sekä aloitetaan voimaloiden nostoalueiden tekeminen . Jo 2021 aikana aloitetiin Lestijärveltä Alajärvelle ulottuvan voimalinjan valmistelutyöt .
Suunnitelman mukaan rakentaminen saadaan päätökseen vuoden 2024 loppuun mennessä ja käyttöönotto tapahtuu vuoden 2025 alussa . Hankkeen valmistumisen jälkeen tuulipuisto luovutetaan omistajilleen , ja rakennusvaiheen pääurakoitsija OX2 jää vastaamaan puiston hallinnoinnista .
Duurisointuja kuntatalouteen ja kuntalaisten hyvinvointiin Lestijärvi on ollut 1990-luvulta alkaen muuttotappiokunta ,
2022 tuulivoimakatsaus enertec 13