investointi
päätöksiä on myös
julkistettu.
”
Uusia
Kova kasvu ei yllätä
Uusiutuvan energian toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-
Suomen ELY-keskuksesta toteaa, että kasvu ei tule yllätyksenä.
”Äänekoski lisää kahdella prosentilla uusiutuvien käyttöä
Suomessa ja Naantali ehkä noin vajaan prosentin”, toteaa
Alm, joka oli laatimassa tuoreinta TEM:n toimialakatsausta.
Itse asiassa jo vuoden 2017 uusiutuvien ja fossiilisten käytön
tilastoitiin olevan tasoissa, 36 % osuus molemmilla, hän lisää.
”Vuoden 2018 tilastoinnissa nuo luvut voivat siis olla jo
parhaassa tapauksessa 38% uusiutuvat ja 34% fossiiliset.
Mitään tarkkaa hetkeä sen tapahtumiselle ei voi antaa, koska
tilastointimme kulkee vuositasolla”, toteaa Alm.
Turku hyvässä vauhdissa
Turun Seudun Energian Naantalin monipolttoainelaitos käyn-
nistyi vuoden 2017 lokakuussa. Laitoksessa syntyy 396 MW
energiaa, josta 146 MW on sähköä ja 250 MW lämpöä.
Biopolttoaineiden tavoiteosuus alkuvaiheessa on 40 prosent-
tia. Polttoaineen kokonaismäärän ollessa noin 2 700 GWh,
tämä merkitsee noin 1 100 GWh:n biopolttoainemäärää –
hakkeeksi muutettuna puhutaan reilusta miljoonasta irtokuutio-
metristä.
Uusia tuoreita investointipäätöksiä on myös julkistettu.
Oulun Energia Oy rakennuttaa Laanilan teollisuusalueelle
Ouluun uuden 215 megawatin monipolttoainevoimalaitoksen,
joka tuottaa sähköä ja kaukolämpöä; Vantaan Energia inves-
Uusiutuvan energian toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen
ELY-keskuksesta.
toi 53 miljoonaa euroa uuteen kuplapetikattilaan, jonka teho
on 120 megawattia; Lahti Energian Kymijärvi III -voimalayksi-
kön rakentaminen on jo käynnissä.
Lämpö on ykkönen halventunut, koska tuulivoimaloiden yksikkökoot ovat
TEM:n mukaan suurten kaupunkien energiainvestoinnit kasvaneet ja käyttö- ja kunnossapitokustannukset ovat
ovat osin suuntautuneet pelkän lämmöntuotantolaitoksen laskeneet. Lisäksi tuulivoimaloiden käyttöasteet ovat aiempaa
rakentamiseen. Yhdistetty sähkön ja lämmön tuottaminen ei parempia nopean teknologisen kehityksen ansiosta.
innosta kaupunkeja alhaisen sähkön markkinahinnan vuoksi.
Sähkön alhainen hinta ja lauhdelaitosten yhä harvemmat
Lisäksi sähköntuotannon mukaan liittäminen lisää merkittävästi käyttötunnit ovat jo johtaneet lauhdelaitosten sulkemisiin.
energiatuotantolaitoksen investointikustannuksia. Käytöstä ovat poistuneet Tahkoluoto, Kristiinankaupunki, Inkoo
Sähköntuotannon osalta globaali muutos aiheuttaa
ja Mussalo sekä puolet Meri-Porin voimalasta on siirtynyt
siirtymää uusiin tuotantomuotoihin, joiden muuttuvat tehoreserviin. Lisäksi kokonaan tehoreserviin on siirtynyt
kustannukset ovat pienemmät ja samalla päästöt erittäin Haapaveden turvelauhdevoimalaitos. Sähkön tuotantotehoa
alhaisella tasolla. Tuulisähkön tuotantokustannus on on näin poistunut noin 2 000 megawattia.
46 enertec 2 / 2018