enertec 2/2017 | Page 26

KUVA : GASMET
Myynti-insinöörit Jesse Tikka ja Johanna Fallström Gasmet Technologies Oy : stä tutkivat CEMS-mittausjärjestelmää . Tikka uskoo päästörajojen tiukentuvan entisestään tulevaisuudessa ja mitattavien komponenttien määrän kasvavan .
Varmaa dataa Erilaisia haasteita kentällä toki esiintyy . Päästömittauksissa laitteiden pitää olla erittäin luotettavia ja toimia itsenäisesti pitkiäkin aikoja , muistuttaa Tikka .
” Laitoksille laiteviat voivat tulla kalliiksi . Pahimmassa tapauk sessa päästöjen raportointi keskeytyy rikkoutuneen mittalaitteen vuoksi , jolloin laitos on pakko ajaa alas , kunnes mittalaite on taas toimintakunnossa .”
Lisäksi joissakin tapauksissa laitteiden huoltoväli voi olla vain muutaman viikon pituinen . Huolto sinänsä kestää muutaman tunnin , mutta jos huoltoa ei saada suoritettua määrätyssä ajassa , riski laitoksen hetkelliseen alasajoon kasvaa – ja sitä myötä myös kustannukset .
” Gasmet CEMS II e -päästömittausjärjestelmällä on pitkä kuuden kuukauden huoltoväli , johon monen muun laitevalmistajan laitteistot eivät kykene ”, lisää Tikka .
Futureproof on päivän sana Tikka uskoo , että päästörajat tulevat tiukentumaan tulevaisuudessa ja mitattavien komponenttien määrää tullaan kasvattamaan . Uusien yhdisteiden lisääminen analyysiin on Gasmetin järjestelmissä helppoa , sillä ne edustavat ns . future-proof-teknologiaa eli monet tulevaisuuden mahdollisista vaatimuksista on mahdollista saavuttaa jo tänään .
Tikka tarjoaa esimerkin : polttoaineen muutoksen tai prosessin häiriön takia voi mitattavaan kaasuun ilmaantua uusia yksittäisiä kaasukomponentteja , joita analyysi ei tunnista . Näitä yhdisteitä voidaan Gasmetin FTIR : llä tunnistaa ja sen jälkeen mitata siitä huolimatta , että alkuperäisessä mittaussovelluksessa ei kyseistä komponenttia ollut lainkaan .
” Näin uusia komponentteja voidaan helposti lisätä analyysiin ilman , että tarvitsee tehdä muutoksia itse analysaattoriin . Komponentin lisäys on vain sovellukseen tehtävä muutos .”
Typen oksidit alas Voimalaitokset ja monet muut teollisuuslaitokset – mm . sementtitehtaat , polttolaitokset , lasitehtaat ja jalostamot – tarvitsevat toimintaansa varten yhä useammin NOx-pelkistysjärjestelmiä , joiden avulla haitallisia typen oksideja saadaan vähennettyä . Järjestelmät ovat yleensä joko SNCR- ( ei-katalyyttinen menetelmä ) tai SCR-järjestelmiä ( katalyyttinen menetelmä ), joissa ruiskutetaan joko ammoniakki- tai ureareagenssia . SNCR voi vähentää NOx-päästöjä arviolta noin 80 %, kun taas SCR : llä saavutetaan jopa 95 % päästövähennys .
Yara toimittaa NOx-päästöjen hallintaratkaisuja , jotka perustuvat SNCR- ja SCR-järjestelmiin ja reagensseihin eli juuri ureaan ja ammoniakkiin . Yritys on toimittanut ja asenta-
26 enertec 2 / 2017