TOIMITUKSELTA
VÄRISUORA ON VAHVOILLA
Energiakentän kuuminta hottia ovat monipolttoainevoimalat, jotka ajavat ikään kuin kaksilla
raiteilla: ne voivat hyödyntää niin perinteisiä fossiilisia polttoaineita kuin uusiutuviakin. Näin
sekä taskulaskinmiehet että ympäristöväki nyökkäilevät tyytyväisenä. Kyseessä vaikuttaisi
olevan ilmeisen toimiva kompromissi.
Helsingissä halutaan, että energianhankinta on hiilineutraalia vuoteen 2050 mennessä –
2/2016
JULKAISIJA
PubliCo Oy
Pälkäneentie 19 A
00510 Helsinki
puh. 020 162 2200
[email protected]
www.publico.com
ja tavoitteen mukaan vuonna 2020 Helenin tuottamasta ja hankkimasta energiasta viidennes
on tuotettu kestävästi uusiutuvilla energialähteillä. Samaan syssyyn energianhankinnan
hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet vuoden 1990 tasosta 20 %. Näistä syistä Helsingin
energiantuotannossa mietitään mm. metsähakkeen, puupelletin, biohiilen ja peltobiomassan
PÄÄTOIMITTAJA
Petri Charpentier
hyödyntämistä enenevässä määrin.
Kaavailuissa on rakentaa Salmisaareen pellettilämpölaitos, joka korvaisi nykyisen
öljykäyttöisen lämpölaitoksen. Uuden laitoksen teho olisi noin 100 MW ja se olisi mahdollista
ottaa käyttöön jo ensi vuonna. Seuraavaksi toteutettaisiin suuri biolämpölaitos Vuosaareen – ja
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ
Vesa Laurila
mahdollisesti myös toinen laitos jonnekin. Laitokset käyttäisivät polttoaineenaan pellettiä ja/tai
haketta, kenties myös biohiiltä.
Helsingissä pallot ovat vielä ilmassa, mutta päätöksiä odotellaan tämän vuoden aikana.
Turun seudulla ollaan vähän pitemmällä. Työn alla jo oleva, Naantaliin vuonna 2017
valmistuva monipolttoainelaitos maksaa 260 miljoonaa euroa ja on täten maamme tämän
hetken suurimpia investointeja.
Lähialueen metsistä ei kuitenkaan ole saatavissa tarpeeksi metsähaketta siinä vaiheessa,
ILMOITUSMYYNTI
Paul Charpentier
[email protected]
Lauri Nurro
[email protected]
kun voimalan biopolttoaineen osuus nostetaan 70 prosenttiin. Lähialueilta irtoaa voimalan
kivihiilellä. Kivihiilen osuutta on tarkoitus kuitenkin pienentää – mikä taas merkitsee sitä,
TOIMITUKSEN
KOORDINAATTORI
että noin 30 prosenttia biopolttoaineesta on tuotava myöhemmässä vaiheessa Naantaliin
Vappu Virtanen
käytön alkuvaiheessa 40 prosentin osuus biopolttoaineesta, mutta loppuosuus täytyisi kattaa
ulkomailta laivoilla.
Lahdessa taas halutaan puolittaa kaupungin kasvihuonekaasupäästöt vuoden 1990 tasosta
vuoteen 2025 mennessä. Vanhentuva, pääosin kivihiiltä käyttävä Kymijärvi I -voimalaitos
ei enää tulevaisuudessa täytä EU:n tiukentuvia päästömääräyksiä ja uutta halutaan tilalle.
GRAPHIC DESIGN
Riitta Yli-Öyrä
Kymijärvi I halutaan korvata uudella, noin 200 megawatin monipolttoainevoimalaitoksella,
jonka pääpolttoaineena on metsähake ja muut puuperäiset biopolttoaineet.
Uudenkin voimalaitoksen kaavaillaan sijoittuvan Kymijärven voimalaitosalueelle.
Tavoitteena on, että laitos tuottaa lämpöä syksyllä 2019 ja sähköä vuonna 2021, jos
investoiminen sähköntuotantoon on kannattavaa. Korvausinvestoinnin myötä Kymijärvi I
poistetaan käytöstä keväällä 2019.
TOIMITTAJAT
Sami J. Anteroinen
Merja Kihl
Ari Mononen
Jarkko Böhm
Puhtaasti kierrätyspolttoainetta käyttävän Kymijärvi II:n rinnalle on tulossa uusi,
biopolttoaineisiin perustuva voimalaitos. Tämän dynaamisen duon avulla Lahti Energian
hiilidioksidipäästöt pienenevät oleellisesti ja uusiutuvan polttoaineen osuus tuotannossa kasvaa
jopa 70 prosentti