”CE-merkintä on valmistajan oma ilmoitus siitä, että tuote
täyttää Euroopan Unionin sille asettamat vaatimukset. Joillakin
tuotteilla merkintä edellyttää myös tyyppihyväksyntää, mutta ei
esimerkiksi kaikilla sähkötarvikkeilla.”
”Nykyisellään CE-merkintä ei aina toimi niin kuin sen
pitäisi. Joskus se vain kiinnitetään siksi, että ilman sitä tuotetta
ei voisi tuoda EU-alueelle.”
”Markkinoille tulevissa uusissa tuoteryhmissä on usein
aluksi paljon ongelmia. Turvallisuusstandardit tulevat hieman
’jälkijunassa’”, Toivonen pohtii.
”
Nykyisellään
CE-merkintä ei aina
toimi niin kuin sen pitäisi.
Sähköteknisten tuotteiden kattava tietokanta
Suomessa on sähköteknisen kaupan alalla käytössä laaja tuotenumerojärjestelmä ja tuotetietokanta. Sähköteknisen Kaupan
Liiton (STK) ylläpitämän järjestelmän tavoitteena on helpottaa
koko toimitusketjua löytämään oikeat komponentit eri käyttötarkoituksiin.
Tietokanta toimii Sähkönumerot.fi -palvelussa, jossa jokaisella sähköteknisellä tuotteella on oma tuotekortti. Teknisten
perustietojen lisäksi kortissa voi olla esimerkiksi kuvia ja tuotedokumentteja sekä linkkejä, joiden avulla voidaan selvittää
vaikkapa tuotteen standardinmukaisuus.
”Tietokannassa on 240 000 sähköteknistä tuotetta.
Vuonna 2013 tuotetietokannassa oli yli miljoona käyntiä”,
kertoo STK:n toimitusjohtaja Tarja Hailikari.
”Tuotetieto leviää tätä kautta muun muassa tukkuliikkeille,
suunnittelijoille ja urakoitsijoille. SESKO vastaa tuotteiden standardisoinnista, ja me jaamme tietoa eteenpäin.”
Nimistöä yhtenäistetty
STK alkoi antaa eri sähkötarvikkeille sähkönumeroita välirauhan aikana vuonna 1941, jolloin oli tärkeää saada komponenteille yhtenäiset hinnat. Rekisterin ylläpitoa jatkettiin myöhemminkin.
”Eri tuotteille annettava sähkönumero koostuu seitsemästä
numerosta, josta koodien perusteella näkee heti esimerkiksi
tuoteryhmän ja tavarantoimittajan. Yhtenäiseen numerointiin
siirryttiin vuonna 1971”, Hailikari selittää.
Vuonna 2006 käyttöön tuli monipuolisempi tuotetietopankki, joka antaa laajempaa tietoa tuotteiden ja laitteiden
käytettävyydestä ja asennettavuudesta. Myös tuotenimiä on
pyritty harmonisoimaan, jotta oikeat tuotteet löytyisivät helpommin.
”Tietopankin käyttö lisääntyy koko ajan. Kaikki osapuolet
kokevat tuotetiedot hyödyllisiksi ja tarpeellisiksi.”
”Myös Ruotsi ja Norja kehittelevät vastaavanlaisia systeemejä, mutta Suomi on kirkkaasti asioissa edellä”, iloitsee
Hailikari.
32 enertec 2/ 2014