enertec 1/2023 | Page 32

Jotta ilmasta saadaan lämpöä , lämmönvaihtimia pitää olla riittävästi .
Lämpöpumppujen suurvalta Suomi on kehittynyt alkaneella vuosituhannella eturivin soveltajaksi lämpöpumppujen alueella , josta kertovat lukuisat kansainväliset palkinnot . Maallamme oli hyvä aloitus jo 1980- luvun alussa , mutta se , mikä tekniikassa silloin osattiin , hukattiin joksikin aikaa huonoon yritystalouteen . Kylmä ilmasto yhdistettynä kalliiseen energiaan on kuitenkin ruokkinut osaamista sieltä nykytasolle .
Tekninen kehitys on tuonut hedelmää lämpötilaerojen alueella . Fysiikan ja termodynamiikan peruslait rajoittavat teoreettista hyötysuhdetta sen mukaan , kuinka kylmästä energia koetetaan pumpata hyvin kuumaksi . Tekninen osaaminen on kehittynyt ja pienentänyt rakoa teoreettisen ja käytännössä saavutetun hyötysuhteen välillä .
Nykyisin hukkalämpöjä kerätään datakeskuksista , jätevedestä , sahojen kuivaamoista ja monista teollisuuden virroista . Ilman lämpöpumppuja nämä energiat olisivat olleet liian haaleita hyödynnettäviksi . Nykyisin monissa kohteissa suurin hyöty ei tulekaan lämmön siirtämisestä muihin käyttöihin , vaan energiatehokkuuden tuotantolaitokselle antamasta kapasiteetin kasvusta ja prosessien joustavuudesta . n

KAUKOLÄMPÖÖNKIN KYSYNTÄJOUSTOA

TEKSTI : LAURI LEHTINEN
Kaukolämmön tuotannossa saavutetaan suuria säästöjä , kun tehopiikkien tuottamiseksi ei tarvitse turvautua kalliisiin lisäpolttoaineisiin , kuten öljyyn tai kaasuun . Asiakkaina olevat kiinteistöt voivat vähentää lämmitystä , mutta sen tulee tapahtua niin , etteivät asukkaat huomaa sitä luissaan .
JOTTA ASUMISMUKAVUUS pysyisi vakiona tehotarvetta kuristettaessa , automaation on toimittava sekä kaukolämpölaitoksen että asiakaskiinteistöjen suuntaan . Tehopiikit ajoittuvat sään vaihteluiden lisäksi asumisen vuorokausirytmin mukaan , kun esimerkiksi lämpimän käyttöveden kulutus on suurinta .
” Me käytämme koneoppimista ja sen laskennassa mallipohjaista ennustetta , jonka algoritmi on kehitetty Suomessa . Yleensä tekoälysovelluksissa käytetään datapohjaista lähestymistä . Silloin suuren datamäärän pohjalta aletaan hakea eri tekijöiden vaikutusta kiinteistön käyttäytymiseen .
Kuitenkin kiinteistöjen kanssa toimittaessa ei oikein voi lähteä siitä , että tekoäly kyllä oppii kokeilujen ja erehdysten kautta . Siksi käytämme mallia , joka on perusalgoritmiltään vaikeampi , mutta sovelias sekä kiinteistön että voimalan puolelta tulevaan ohjaukseen ”, kertoo Enermix Oy : n toimitusjohtaja Sami Vatanen .
Hänen mukaansa kysyntäjoustolla on selkeästi osoitettavissa oleva säästöpotentiaali . Tarvitaan sekä energian tuottajien että ostajien lähteminen kunnolla mukaan ; ohjauksen työkalut ovat jo olemassa . n
32 enertec 1 / 2023