AKKUJA ON käytetty maailmalla pitkään energian varastoinnin erilaisissa sovelluksissa .
Määritelmällisesti akku on laite , johon energiaa voidaan varata ja josta sitä voidaan tarvittaessa purkaa . Ensimmäiset lyijyakut kehitettiin 1850-luvulla , minkä jälkeen niiden eri versioilla on ollut paljon käyttöä muun muassa ajoneuvojen sähköjärjestelmissä . Arkeologit ovat löytäneet Irakista ja Egyptistä huomattavasti vanhempiakin akkujen ja paristojen esiasteita , joita on mahdollisesti käytetty elektrolyyttiseen pinnoitukseen .
Uudemmissa käyttötilanteissa akkuja on sovellettu energiavarastoina esimerkiksi keskeytymättömän sähkönsyötön UPSlaitteissa . Niillä voidaan turvata vaikkapa tärkeiden viestintäja tietojärjestelmien sekä lääkintälaitteiden toimintaa sähkökatkojen sattuessa .
Toisaalta sähköautojen yleistyminen on tuonut ajoneuvoihin uudenlaista akkutekniikkaa , jonka kysyntä ja valmistus lisääntyvät koko ajan .
Uusia akkuja ja akkumateriaaleja Vielä joitakin vuosia sitten nikkeli-kadmium-akut ( NiCad ) olivat yleisiä voimanlähteitä vaikkapa kannettavissa radiopuhelimissa ja muissa ladattavissa sähkölaitteissa .
Nykypäivän tietokoneet ja GSM-puhelimet varustetaan kuitenkin yleensä litium-ioni-akuilla , jotka varaavat energiaa paremmin . Ne antavat siis laitteille enemmän käyttöaikaa . Niinpä ne ovat sopiva vaihtoehto myös täyssähköautoihin , joissa tarvitaan pitkää toimintasädettä yhdellä latauksella .
Eurooppaan on tätä nykyä suunnitteilla noin 1 200 gigawattitunnin verran akkukennotuotantoa vuoteen 2030 mennessä , joten EU-maissa tarvitaan paljon akkumateriaalien tuotantoa . Tämä on Suomessa huomattu esimerkiksi Vaasassa , missä viime vuosina on kehitelty monenlaisia akkuteollisuussuunnitelmia .
Alkuvuodesta 2021 Johnson Matthey -yhtiö ilmoitti perustavansa Vaasaan kestävän kehityksen mukaisen akkumateriaalitehtaan . Sittemmin yhtiö kuitenkin myi akkuliiketoimintansa , joten tämä hanke ei edennyt .
Vuoden 2022 lopulla Epsilon Advanced Materials ja Suomen Malmijalostus Oy sen sijaan solmivat aiesopimuksen , jonka puitteissa Vaasaan harkitaan anodimateriaalitehtaan perustamista . Laitos toimittaisi raaka-aineita Euroopan akkuja akkukennotehtaille . Vaasassa tehtaalle on jo tehty tonttivaraus , ja ympäristövaikutusten arviointimenettely on alkamassa vuonna 2023 .
”
Akkuja on käytetty maailmalla pitkään energian varastoinnin erilaisissa sovelluksissa .
Uutta akkuteollisuutta rakennetaan juuri nyt ulkomaillakin . USA : ssa autonvalmistaja Ford ilmoitti helmikuussa 2023 suunnittelevansa Michiganiin sähköautojen akkutehdasta , joka valmistaisi vuosittain akkuja 400 000 sähköautolle .
Fordin uuden tehtaan on määrä valmistaa sähköautoille sekä litium-rautafosfaattiakkuja ( LFP ) että nikkeli-koboltti-mangaaniakkuja ( NCM ). Hankkeeseen on ainakin näillä näkymin tulossa mukaan myös kiinalainen CATL-yhtiö , joka on maailman suurin sähköautoakkujen valmistaja .
Tehtaan arvioidaan olevan toiminnassa vuonna 2026 . Investoinnin arvo on 3,5 miljardia dollaria .
Sen sijaan Britanniassa vireillä ollut jättimäinen Britishvolt-akkutehdashanke Northumberlandissa kaatui vuoden-
1 / 2023 enertec 19