” Itse sovelluksista tärkeimmät liittyvät edelleen älykkääseen ennakoivaan kunnossapitoon , jossa koneiden toimintaa valvotaan ja ongelmiin puututaan ennen kuin tuotanto vaarantuu ”, Vyatkin toteaa .
” Toisena tulee kestävän kehityksen ja energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävä IoT-toiminta . Kun datapisteitä on enemmän , prosessia on mahdollista muokata entistä energiatehokkaammaksi . Tällöin myös hiilijalanjälkeä saadaan pienemmäksi ja yritys säästää samalla rahaa .”
Mitä tahansa voi mitata Vyatkin muistuttaa , että melkein mitä tahansa tähdellistä resurssia voidaan sensorien avulla monitoroida . ” Energiankulutus on ilmeinen lähtökohta , mutta muutenhan sovellusmahdollisuuksia on vaikka kuinka paljon .”
Professorin mukaan mikään ei estä pienempääkään yritystä ainakin kokeilemasta IoT : tä . ” Kynnys käyttöönottoon on matala alhaisten sensorien hintojen ansiosta . Isommilla teollisuusyrityksillä on tietenkin suurempi tuotanto , jota virtaviivaistamalla voidaan saada enemmän hyötyä .”
Toistaiseksi Vyatkin kuitenkin arvioi , että Esineiden Internetiä vaivaa inertia : IoT on ikään kuin jumissa perusmonitoroinnissa , vaikka paukkuja olisi paljon enempään .
” Pitäisi jo päästä puhtaasta monitoroinnista IoT-pohjaiseen suljetun kierroksen hallintaan ”, hän toteaa .
” Olemme nähneet ensimmäiset merkit siitä , että IoT on nousemassa ykkösvalinnaksi tuotantolaitosten hallintapuolella .”
Pehmeä resurssi haltuun Vyatkin katsoo , että IoT liikkuu silti joka tapauksessa ihmiskeskeisempään suuntaan : kohta tehtaan työntekijöilläkin voi olla ranteessa mittarilaite , joka valvoo kuormitusta ja ehdottaa taukoa , kun viisari heilahtaa punaiselle .
” Voimme valvoa ihmisten kuntoa , siinä missä koneidenkin ”, hän toteaa .
Professori tiedostaa , että kaikki eivät ole innoissaan työnantajan tunkemisesta hyvinvointimittaajaksi , mutta hän näkee ihmisten mittaroinnissa enemmän hyötyjä kuin haittoja :
” Puuduttavia rutiinitöitä voidaan vähentää ja tuottavuus ja työtyytyväisyys saadaan nousuun .”
Ferrometal otti kopin esineiden internetistä Ferrometal Oy käyttää uudenlaista IoT-sovellusta pientarvikelogistiikan hallintaan . Toimitusjohtaja Mika Brandt kertoo , että reilu vuosi sitten lanseerattu sovellus CleverBin 2.0 varmistaa kappaletavaran riittävyyden ilman isoja puskurivarastoja .
” Järjestelmä hoitaa automaattisesti täydennystilaukset haluttaessa suoraan hyllypaikoilta tai vaikka kaapista ”, hän kuvailee . Nurmijärvellä toimivan Ferrometalin valikoimassa on 60 000 erilaista kiinnitys- ja pientarviketta .
IoT : tä ja tekoälyä hyödyntävä innovaatio eliminoi inhimilliset virheet ja mahdollistaa ennakoinnin . ” Tarvikkeiden loppumisesta johtuvat kalliit tuotantokatkokset voidaan välttää ja järjestelmän sovittaminen erilaisiin käyttöympäristöihin on helppoa ja nopeaa ”, lisää Brandt .
RFID oli ensiaskel Mika Brandt kertoo , että Ferrometal on käyttänyt RFID-teknologiaa sisälogistiikan pyörittämisessä jo vuodesta 2010 , mutta yritys halusi ottaa askeleen pitemmälle . Yritys oli kysellyt asiakkailtaan , mitä nämä Ferrometallilta odottivat – ja vastauk sissa toistuivat reaaliaikaisuus ja ennakoitavuus . ” Me halusimme mukaan täydelliseen IoT-maailmaan .” ” Järjestelmän etuja ovat nopeus , reaaliaikaisuus ja ennakointi . Näiden ansiosta voidaan varaston arvoa pienentää ja vapauttaa pääomia ”, toteaa Brandt .
” Samalla eliminoidaan virheitä ja saadaan lisää läpinäkyvyyttä , sillä varaston tapahtumia ja saldoja voi tarkkailla havainnollisesta käyttöliittymästä . Mittaristojen avulla nähdään mahdolliset poikkeamat ja järjestelmää voidaan säätää etähallinnan kautta .”
KUVA : FERROMETAL
Ferrometalin Clever-järjestelmän monitoroinnin kautta säädetään ja ylläpidetään täydennyseriä , lukuetäisyyksiä ja sensoreiden päivityksiä .
1 / 2022 enertec 29