Kiertopetikattilan kaukolämpötehoksi tulee 190 megawattia( MW). Koekäyttö ja testaukset alkavat kesällä 2019.
Voimalaitoksen päätuotteet ovat sähkö ja kaukolämpö. Sivuvirtana muodostuu tuhkia, jotka ohjataan hyötykäyttöön. Kaukolämpöä toimitetaan Lahden, Nastolan ja Hollolan alueille.
Voimalaitos tulee ympärivuotiseen, jatkuvaan käyttöön. Laitos toimii valmistuttuaan keskeisenä osana Lahden alueen energiantuotantoa. Sen vuotuinen käyttöaika on 5 000 – 8 000 tuntia. Uuden laitoksen maksimituotantokapasiteetti on 570 GWh( gigawattituntia) sähköä ja 1 160 GWh kaukolämpöä vuodessa.
Voimalaitos varustetaan myös lämmöntalteenotolla( LTO), jolloin laitoksen hyötysuhde paranee. LTO-järjestelmällä saadaan savukaasujen lämpöenergiasta talteen noin 30 – 45 MW( megawattia).
Kymijärvi III-voimalaitoksen käyttöiäksi kaavaillaan runsaat 40 vuotta.
Laitosalueelle myös polttoainevarastoja Kasviperäiset polttoaineet – kuten kasviperäiset sivutuotteet ja agrobiomassat – tuodaan laitokselle kontti- tai säiliökuljetuksina. Mahdolliset pienet määrät voidaan tuoda biopolttoaineen ja turpeen vastaanottoaseman kautta ja ne sekoittuvat laitoksen muuhun polttoainevirtaan. Näitä kasviperäisiä polttoaineita ei ole suunniteltu varastoitavaksi laitosalueella, vaan ne johdetaan siilon kautta suoraan poltettaviksi.
Biopolttoaine tuodaan laitokselle valmiina hakkeena. Puuperäiset biopolttoaineet varastoidaan Kymijärven voimalaitosalueella siiloissa tai polttoainekentällä. Kolmessa siilossa varastoidaan yhteensä enimmillään 15 000 kuutiota haketta.
Polttoainekentäksi on varattu noin yhden hehtaarin alue, jolla varastoidaan biopolttoaineita tarpeen mukaan.
Enimmillään varastokentällä voidaan säilyttää 25 000 kuutiota biopolttoainetta.
Kevyt polttoöljy varastoidaan laitokselle rakennettavassa 1 500 kuution säiliössä, jolle on jo rakennuslupa. Säiliö saatetaan toteuttaa myös pienempänä. Maakaasu johdetaan laitokselle olemassa olevaa putkea pitkin.
Puuperäisen biopolttoaineen vastaanotto, murskaus ja välivarastointi hoidetaan osin voimalaitoksen omalla alueella ja osin ulkopuolisilla terminaalialueilla. Voimalaitosalueelle sijoitetaan polttoainevarastoiksi biopolttoaine- ja turvesiilot( kaksi 7 500 kuution säiliötä), 25 000-kuutioinen biopolttoaineen avovarasto, kaksi biopolttoaineen päiväsiiloa, kivihiilen avovarasto( enimmillään 10 000 kuutiota), kivihiilen päiväsiilo sekä enintään 1 500 kuution öljysäiliö.
”
Sivuvirtana muodostuu tuhkia, jotka ohjataan hyötykäyttöön.
Siiloista polttoaine kuljetetaan hihnakuljettimella kattilarakennukseen. Hihnakuljetin sijoitetaan puolilämpimään koteloituun tilaan. Tilapäinen polttoaineen murskaus mobiilimurskaimella on mahdollista. Hiilikuljetukset puretaan nykyisellä hiilen purkauspaikalla.
Savukaasupäästöjä mitataan ja puhdistetaan Monipolttoainevoimalaitos rakennetaan siten, että se täyttää suurten polttolaitosten päästöjen vähentämisestä annetut vaatimukset.
Typenoksidien päästöjä vähennetään polttoteknisesti palamisilmajärjestelyillä sekä SNCR-menetelmällä, joka on selektiivinen ei-katalyyttinen menetelmä.
Hiukkaspäästöt aiheutuvat poltossa muodostuneesta tuhkasta ja kattilaan mahdollisesti syötetyistä lisäaineista. Savukaasut puhdistetaan letkusuodattimella.
Erotettu pöly johdetaan siiloon. Puun ja turpeen yhteispoltossa puunpolton tuhka sitoo turpeen rikkiä ja näin vähentää rikkidioksidipäästöjä.
Turve vähentää kattilan pintojen likaantumista ja korroosiota. Lisäksi tulipesään voidaan syöttää petimateriaalin joukkoon kalkkia, mikä poistaa rikkiä muodostuvista savukaasuista ja vähentää osaltaan kattilan rikkipäästöjä.
1 / 2018 enertec 35